Haaparanta
Haaparanta[2] (ruots. Haparanda) on samannimisen Haaparannan kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin historiallisessa maakunnassa Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2020 lopussa taajamassa oli noin 6600 asukasta[3]. Aivan Haaparannan pohjoispuolella sijaitsee myös Marielund-niminen taajama, jossa oli 1 726 asukasta.[4] Haaparanta ja Marielund laskettiin aikaisemmin samaksi taajamaksi.
| Haaparanta | |
|---|---|
 Haaparannan keskustaa. |
|
  Haaparanta |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Norrbotten |
| Kunta | Haaparannan kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 4,43 km² |
| Väkiluku | 4 856 |
| – Väestötiheys | 1 096,2 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Haaparanta oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki. Aluksi siihen kuului vain Haaparannan taajaman alue, mutta kuntaliitosten myötä kaupunkiin tuli kuulumaan myös laajoja maaseutualueita. Koko Haaparannan kaupunki muutettiin nykyiseksi Haaparannan kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.
Haaparanta perustettiin vuonna 1821 korvaamaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin, josta nykyään käytetään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemmin myös EuroCity.
Haaparannalla on puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa. Kaupunki yhdistettiin Ruotsin rautatieverkkoon 1915, ja rata Tornionjoen yli Tornioon avattiin 1919.
Haaparannalla toimii maailman pohjoisin Ikea-tavaratalo, joka avattiin vuonna 2006.[5] Haaparanta on tunnettu pitkään ostosturismista, jonka merkittävin asiakaskunta on Pohjois-Suomessa asuvat.[6] Yleisimpiä tuotteita joita ostetaan ovat muun muassa nuuska, virvoitus- ja energiajuomat ja makeiset.[6] Varsinkin takavuosina niin sanotuilla rasvaretkillä suomalaiset ostivat usein Haaparannan kaupoista voita ja muita elintarvikkeita.[7]
Väestönkehitys muokkaa
Suomen kielen asema muokkaa
Ruotsin Norrbottenissa eli Länsipohjassa (nykyiset Pajalan, Haaparannan, Ylitornion, Kiirunan ja Jällivaaran kunnat) oli vuosina 1855–1920 suomenkielinen kansakouluverkosto ja Haaparannan opettajaseminaari, maailman toiseksi vanhin suomenkielinen seminaarilaitos Jyväskylän jälkeen. Haaparannan Sanomat oli koko Euroopan ainoa suomenkielinen lehti, jota Venäjän viranomaiset eivät sensuroineet. Suomen suuriruhtinaskunnassa lehdet olivat tuolloin sensuurin alaisia. Myös jumalanpalvelukset pidettiin kirkoissa suomeksi. Virkamieskäytössä suomi ei alueella kuitenkaan ollut.
Nykyään Haaparanta on Ruotsin suomenkielisin kunta. Ruotsin Sanomien mukaan (2004) suomi ja meänkieli ovat kunnassa edelleen enemmistökielenä.[9]. Haaparannan asukkaista 35 prosenttia on syntynyt Suomessa ja suurin osa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä. Tornionjokilaaksossa puhuttu meänkieli on suomen kielen murre, joka sisältää paljon ruotsin kielestä lainattua sanastoa. Ruotsissa sekä suomella että meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema. Vuoden 2004 lopussa Haaparannan kunnanhallitus hyväksyi ensimmäisenä kuntana Ruotsissa vähemmistöpoliittisen ohjelman vähemmistöpalvelujen ja -oikeuksien takaamiseksi[9]. Haaparannalla on kaksikielinen peruskoulu, jonka oppilaista osa asuu Suomen puolella.
Tapahtumat muokkaa
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin vuonna 1909 Torniossa ja Haaparannalla.[10]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Ruotsala, Helena: "On se muutaki ku Ikea" : ylirajaisten käytänteiden ja kulttuuriperinnön jäljillä Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungissa. ("De'e ju mer än Ikea" : i språken av transnationella praktiker och kulturarv i tvillingstaden Torneå-Haparanda) Tornionlaakson vuosikirja : Tornedalens årsbok, 2008-2010, s. 396-416. Tornio: Tornionlaakson neuvosto. ISSN 0787-197X.
Viitteet muokkaa
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ scb.se: scb.se 2020. scb.ce. Viitattu 2023.
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nihlén, Mats: Ikeas nya varuhus i Haparanda VVSForum. 18.12.2006. Viitattu 11.7.2014. (ruotsiksi)
- ↑ a b Heikinmatti Antti, Karppinen Kirsi, Peltoperä, Jari: Maran perhe ajoi 300 kilometriä Haaparannan karkkiparatiisiin – suomalaisia ostosmatkalle vetävät myös nuuska ja energiajuomat Yle Uutiset. 9.3.2023. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Mainio, Tapio: Rasvaretkelle linja-autolla (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 1.6.2015. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Irmeli Kuusela, Arja Meski: Ruotsin viranomaisten julkaiseman suomenkielisen tiedotuksen määrä ja laatu 2004 (PDF) 2004. Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Viitattu 14.12.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haaparanta Wikimedia Commonsissa
| Arjeplog • Arvidsjaur • Boden • Haaparanta • Jokimukka • Jällivaara • Kainuu • Kiiruna • Luulaja • Matarenki (Ylitornion kunta) • Pajala • Piitime • Ylikainuu • Älvsbyn |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |