Hannu Posti
Hannu Kalevi Posti (15. tammikuuta 1926 Vehkalahti – 13. kesäkuuta 2012 Helsinki)[1] oli suomalainen kestävyysjuoksija, ampumahiihtäjä ja juoksuvalmentaja. Hän oli Helsingin kesäolympialaisissa 1952 10 000 metrillä neljäs ja voitti ampumahiihtäjänä kolme MM-mitalia.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten ampumahiihto | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Hämeenlinna 1962 | joukkuekilpailu | |
| Hopeaa |
Seefeld 1963 | joukkuekilpailu | |
 Pronssia |
Seefeld 1963 | 20 km | |
Urheilu-ura
muokkaaPosti kuului niihin suomalaisurheilijoihin, joiden esikuvana ja innoittajana oli Paavo Nurmi. Säännöllisen harjoittelun Posti kykeni aloittamaan vasta armeijassa sodan päätyttyä 1945. Hän oli tosin astunut palvelukseen alaikäisenä jo 1943, mutta ei osallistunut rintamataisteluihin. Postin ensimmäinen urheilumenestys oli Puolustusvoimien hiihtomestaruuskisojen toinen sija varusmiessarjassa Hämeenlinnassa 1946. Kesällä 1946 hän voitti Puolustusvoimien 2 000 metrin maastojuoksumestaruuden.
Posti sijoittui neljänneksi Helsingin 1952 olympialaisten 10 000 metrin juoksussa ajalla 29.51,4.[2] Brysselin EM-kilpailuissa 1950 hän oli 5 000 metrin juoksussa viides ja Bernin EM-kilpailuissa 1954 10 000 metrillä 14:s. Inkeroisten Terhoa ja Vuoksenniskan Urheilijoita edustanut Posti voitti Suomen mestaruuden 5 000 metrin juoksussa vuosina 1952 ja 1953, 10 000 metrin juoksussa vuosina 1952, 1953, 1954 ja 1955 sekä maastojuoksussa vuosina 1951, 1952 ja 1954. Posti osallistui 18:aan yleisurheilumaaotteluun vuosina 1950–1957.
Posti kilpaili useasti aikansa parhaita kestävyysjuoksijoita Emil Zátopekia ja Alain Mimounia vastaan. Zatopekia hän ei onnistunut koskaan voittamaan, mutta Mimounin hän voitti kerran. Tämä tapahtui 5. syyskuuta 1953 Suomi–Ranska-maaottelussa. Tuosta juoksusta on Postin 10 000 metrin ennätysaika 29.49,8. Postin ennätys 3 000 metrillä on 8.14,8 ja 5 000 metrillä 14.11,8. Akillesjännevaivat alkoivat haitata Postin juoksu-uraa 1950-luvun puolivälissä ja lopettivat sen vuonna 1957.
Juoksu-uransa jälkeen Posti kilpaili ampumahiihtäjänä ja saavutti MM-kilpailuissa 20 kilometrillä pronssia vuonna 1963 sekä joukkuekilpailussa hopeaa vuosina 1962 ja 1963. Olympialaisissa hän sijoittui 20 kilometrillä kahdeksanneksi Innsbruckissa 1964. Posti on ainut sekä kesä- että talviolympialaisissa kilpaillut suomalaisyleisurheilija[1].
Valmentajaura
muokkaaAktiiviuran jälkeen Posti toimi kestävyysjuoksuvalmentajana. Hän oli luomassa Kalevi Römpötin apulaisena Puolustusvoimien urheilujoukkotoimintaa Santahaminassa. Sieltä alkoi myös yhteistyö hänen tunnetuimman valmennettavansa Tapio Kantasen kanssa. Muita tunnettuja juoksijoita hänen valmennettavanaan olivat Risto Ala-Korpi, Seppo Liuttu, Vesa Laukkanen ja Heikki Vakkuri. Hannu Posti toimi vuosina 1977–1984 Suomen Urheiluliiton Valmentajat -yhdistyksen puheenjohtajana. Tällöin hän kirjoitti haastattelututkielman ”Huippu-urheilijoiden ja valmentajien henkisen käyttäytymisen tarkastelua suurkilpailupäivänä.” Tutkielmassa käydään läpi henkilöhaastatteluin Pekka Vasalan, Tapio Kantasen, Martti Vainion ja Kaarlo Maaningan tuntemuksia ja ajatuksia parhaan suurkilpailunsa päivänä. Samoin haastatellaan samasta aiheesta valmentajia Rolf Haikkola, Kari Sinkkonen ja Aulis Potinkara.
Yksityiselämä
muokkaaHannu Postin äiti oli Vilhelmiina Sundgren (1883–1933). Posti oli orpo seitsenvuotiaasta asti, koska isä ei kuulunut koskaan perheeseen. Sukunimi Posti on äidin tyttönimi. Hannu Postilla oli neljä sisarusta, jotka olivat syntyneet vuosina 1907, 1908, 1911 ja 1914. Hannu Posti oli naimisissa vuosina 1952–2002 puoliso Annikin kuolemaan saakka. Pariskunta sai kolme lasta: Seija s. 1953, Esko s. 1958 ja Tuula s. 1963.
Posti valittiin vuoden rajamieheksi vuonna 1960. Hän palveli Rajavartiolaitoksessa vuosina 1946–1964. Viimeisin tehtävä Rajavartiolaitoksessa oli rajajoukkueen johtaja Vainikkalassa. Ennen siirtymistä Puolustusvoimien palvelukseen hän suoritti Reserviupseerikoulun. Puolustusvoimien palveluksesta hän jäi eläkkeelle vuonna 1973.
Posti osallistui ainoana Helsingin olympiakisojen suomalaisurheilijana Anglo-Finnish Societyn ja Suomen Lontoon suurlähetystön maaliskuussa 2012 järjestämään The Olympic Event tapahtumaan, jossa muisteltiin lähestyvien Lontoon olympiakisojen alla Helsingin vuoden 1952 olympiakisoja. Tilaisuudessa oli läsnä kaikkiaan viisi Helsingin kisoihin osallistunutta brittiyleisurheilijaa. Joukossa myös Postin jälkeen 10 000 metrillä viidenneksi sijoittunut Frank Sando. Tilaisuuden kunniavieras oli Kentin herttua, joka oli 16-vuotiaana poikasena Helsingin olympialaisten yksi kunniavieras.
Lähteet
muokkaa- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 254. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- Hannu Posti Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen Yleisurheilun 100 vuotta, Helsinki 2006. ISBN 951-98952-2-1
- Hannu Posti Olympedia. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Hannus, Matti: Hannu Postin muistoksi (arkistoitu versio) 18.6.2012. yleisurheilu.fi: SUL. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 28.6.2012. (suomeksi)
- ↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1953, s. 363. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.