Hallan talo

Hyrynsalmella sijainnut maatalo, joka on siirretty Helsingin Seurasaareen

Hallan talo oli Hyrynsalmen Hallavaarassa sijainnut maalaistalo, joka toimi aikanaan jääkäriliikkeen tärkeänä etappipaikkana. Hallan isäntä Juho Heikkinen oli merkittävä paikallinen vaikuttaja sekä itsenäisyysmies, jääkäriliikkeen tukija ja maalaisliiton kansanedustaja. Hallan päärakennus siirrettiin Helsinkiin Seurasaaren ulkomuseoon vuonna 1959 ja avattiin yleisölle 1965. Talon alkuperäisellä paikalla on Hallan Ukon muistomerkki.

Hallan päärakennus nykyisellä paikallaan Seurasaaressa.

Päärakennukseen kuuluu 1800-luvun alussa rakennettu yli sadan neliömetrin kokoinen pirtti sekä talon toisessa päässä sijaitsevat neljä muuta huonetta, joiden ulkoasu on 1900-luvun alusta. Ristikkäisin väliseinin jaettu pääty käsittää keittiön, "ruokakamarin" sekä isännän työhuoneen ja isäntäparin makuukamarin.

Talon työväki yöpyi pirtissä. Siellä Juho ja Lici Heikkinen tarjosivat vieraanvaraisesti yösijan myös kulkijoille. Pirtti oli sekä majoitus- että työskentelytila. Päivisin pirtissä tehtiin tilaa vaativia töitä rekien korjaamisesta leipomiseen ja kutomiseen.

Jääkärietappi HallaMuokkaa

Hallan talo kuului jääkäriliikkeen niin sanottuun Itäisen etapin reittiin. Halla kytkeytyi toisiin reitin etappitaloihin etelässä Ristijärvellä, pohjoisessa Taivalkoskella ja koillisessa Suomussalmella.

Hallan isäntä rakennutti tilansa läheisen Saarijärven saareen kämpän, jonka mukaan saarta nimitettiin ensin vain luotetuissa piireissä ja myöhemmin virallisestikin Jääkärisaareksi. Itse Hallassa saattoivat jääkärit majoittua tilanteen mukaan muun väen joukkoon pirttiin tai yläkerran vinttikamariin, "salaisuuksien kopperoon".

Etapin johtajaksi saapui 1. lokakuuta 1916 johtaviin jääkäreihin ja pfadfindereihin kuulunut Friedel Jacobsson.

Hallan talon omistussuhteetMuokkaa

Ennen Hallan hankkimista Heikkiset asuivat vuokralla metsähallituksen omistamalla Pihkalan tilalla, jonne Hallan Ukko perusti tervatehtaan. Hallan kantatilan Heikkinen osti vuonna 1892. Tulipalo tuhosi Pihkalan tilaa seuraavana vuonna kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla paloi tervatehdas ja toisella talo. Palojen jälkeen Heikkiset muuttivat Hallaan.

Myös katovuodet aiheuttivat taloudellisia vaikeuksia. Vuonna 1902 Heikkisen oli myytävä sekä Hallan että Pöytävaaran tilat velkojalleen oululaiselle tervakauppiaalle Isak Ravanderille. Heikkinen sai kuitenkin jäädä Hallaan vuokramieheksi. Myöhemmin tila siirtyi oululaisen Bergbomin kauppahuoneen ja vuonna 1914 Uleå-yhtiön omistukseen.

HallansäätiöMuokkaa

Hallan vieraanvaraisuutta nauttineiden jääkärien keskuudessa tunnettiin 1920-luvun lopulla huolta Hallan Ukon ja hänen puolisonsa toimeentulosta ja mahdollisuudesta asua rakastamassaan Hallassa. Jääkäriliiton puheenjohtaja Kurt Wallenius, Assar Wichmann ja kansanedustaja Juho Niukkanen olivat aloitteellisia Hallan tilan hankkimisesta Jääkäriliitolle tai perustettavalle säätiölle.

Hallansäätiön säännöt vahvistettiin 23. toukokuuta 1929. Saman vuoden lokakuussa säätiö osti Uleålta tilan rakennukset ja pellot sekä osan niittyjä ja metsiä, yhteensä 430 hehtaaria. Juho Heikkinen nimitettiin paikan tilanhoitajaksi. Saarijärven jääkäripirtti ostettiin Hallan ukolta itseltään osaksi samaa kokonaisuutta.

Vuonna 1937 tilan hoito siirtyi Hallan Ukolta hänen nuorimmalle pojalleen. Pirtti peruskorjattiin vuonna 1938.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Ilomäki, Frans 1955. Halla ja Hallansäätiö. Teoksessa: Jääkäriliike 40 vuotta, s.134-137.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Järvelä-Hynynen, Raija: Seurasaari: kuvakirja ulkomuseosta. Helsinki: Museovirasto, 1992. ISBN 951-9075-48-8.
  • Tuompo, W. E. (toim.): Jääkäriliike 40 vuotta: Jägarrörelsen 40 år. Jääkäriliitto r.y. - Jägarförbundet r.f., 1955. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Wegelius, K.A.: Aseveljet II: Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1924. ISBN puuttuu kirjasta.

Aiheesta muuallaMuokkaa