INS Viraat

Intian laivaston lentotukialus
(Ohjattu sivulta HMS Hermes (R12))

INS Viraat (R22) (sanskritiksi विराट, Virāṭ. "jättiläinen") on Intian laivaston lentotukialus ja lippulaiva. Alus on alun perin Britannian kuninkaallisen laivaston Centaur-luokan alus, joka otettiin käyttöön vuonna 1959 nimellä HMS Hermes.

INS Viraat
INS Viraat
INS Viraat
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers-Armstrong, Barrow-in-Furness
Laskettu vesille 16. helmikuuta 1953
Palveluskäyttöön toukokuu 1987
Poistui palveluskäytöstä palveluksessa vuoteen 2020
Tekniset tiedot
Uppouma 23 900 t (kuiva)
28 700 t (kuormattu)
Pituus 226,5 m
Leveys 47,78 m
Syväys 8,8 m
Koneteho 78 000 shp
Nopeus 28 solmua
Miehistöä 2100 (max)
Aseistus
Aseistus 2 x Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa
16 x Barak-ilmatorjuntaohjuksen laukaisualustaa
30 x lentokonetta

Tilaus ja valmistus

muokkaa

Maanantaina 12. heinäkuuta 1943 Laivaston apulaishankintapäällikkö lähetti kirjeen Vickers Armstrong Limitedin Barrow-in-Furnessin telakan toimitusjohtajalle kirjeen, jossa hän pyysi telakkaa valmistamaan uuden kevyen lentotukialuksen Britannian kuninkaalliselle laivastolle. Laivasto oli nimennyt aluksen HMS Elephantiksi. Aluksen No 928 rakennustyöt aloitettiin telakalla 21. kesäkuuta 1944 eli 15 vuorokautta Normandian maihinnoususta ja vuorokautta Filippiinien meren taistelun jälkeen. Taistelussa tuhoutuivat kaksi aiemman HMS Hermeksen upottamisesta vastanneista lentotukialuksista Hiryu ja Shokaku.[1]

Toisen maailmansodan päättyessä 2. syyskuuta 1945 alus oli valmistunut keskimmäiseen kanteen saakka ja sisälaipiot oli asennettu. Sotatoimien lakattua telakoiden työvoima suunnattiin muualle ja työt aluksella keskeytettiin. Alus nimettiin marraskuussa uudelleen HMS Hermekseksi, kun oli tehty päätös peruuttaa suunnitellun HMS Hermeksen tilaus. Keskeneräisestä aluksesta huolehti vain pieni osasto, joka muun muassa ruostumisen ehkäisemiseksi öljysi aluksen pintaa.[1]

Töitä jatkettiin 1952 ja alus laskettiin vesille maanantaina 16. helmikuuta 1953 kumminaan pääministeri Winston Churchillin puoliso Clementine Churchill. Se jäi vielä viimeistelemättömäksi vuoteen 1957 asti, jolloin siihen tehtiin merkittäviä muutostöitä, kuten lentokannen muutos 12° kulmaan ja tutkan asennus. Alus otettiin viimein käyttöön 18. marraskuuta 1959. Tällöin siitä tuli viimeinen Kuninkaallisessa laivastossa käyttöön otettu ei-ydinkäyttöinen lentotukialus. Nykyaikaisista aluksista se eroaa mm. runsaalla panssaroinnillaan, joka on rungossa jopa 4,5–5 tuumaa.

Palvelus

muokkaa

1960-luvulla tyypilliseen lentokalustoon kuuluivat de Havilland Sea Vixen, Blackburn Buccaneer, Fairey Gannet -lentokoneet ja Westland Wessex -helikopterit.

Laivastolla ei ollut tarvetta alukselle, jota jo 1960-luvulla tarjottiin Australialle korvaamaan HMAS Melbournea, mikä kuitenkin torjuttiin. HMS Hermes operoi 1970-luvulle asti kolmen muun brittiläisen lentotukialuksen kanssa Intian valtamerellä. Kaukoidän laivaston lakkauttamisen jälkeen 1971 alus muutettiin kommandotukialukseksi ja myöhemmin helikopteritukialukseksi. 1970-luvun lopulla siitä tuki kuitenkin V/STOL-tukialus ensimmäisen sukupolven Harrier-koneilla. HMS Hermes toimi laivasto-osaston lippulaivana Falklandin sodassa.

Intian laivastossa

muokkaa

Toukokuussa 1986 alus myytiin Intialle, jossa se otettiin käyttöön 1987 nimellä Viraat. Sen kalustoon kuuluu 12–18 Sea Harrier V/STOL -hävittäjää ja seitsemän–kahdeksan Sea King tai Kamov Hormone/Helix -helikopteria sukellusveneentorjuntaan.

Alukseen tehtiin noin vuoden mittaiset korjaukset 1999–2001, 2003 ja 2008–2009. Vuonna 2003 alukselle asennettiin israelilainen Barak-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja 2008 uudet höyryturbiinit.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b McCart, Neil s. 52