Intian laivasto
Intian laivasto (engl. Indian Navy) on Intian asevoimien meripuolustuksesta vastaava puolustushaara.
| Intian laivasto | |
|---|---|
 Intian laivaston tunnus |
|
| Toiminnassa | 26. tammikuuta 1950 - |
| Valtio |
 Intia |
| Puolustushaarat | merivoimat |
| Aselajit | laivasto |
| Rooli | merisodankäynti |
| Osa joukkoa | Intian asevoimia |
| Koko |
95 000 henkeä 135 alusta |
| Tukikohta | Bombay |
| Motto | Sham No Varunah |
| Värit | laivaston sininen ja valkoinen |
| Marssi |
Nopea: Jai Bharati Hidas: Anand Lok |
| Vuosipäivät | 4. joulukuuta |
Intian laivastoon kuuluu noin 95 000 sotilasta ja siviilityöntekijää ja noin 135 palveluksessa olevaa alusta ja sukellusvenettä. Näiden lisäksi laivaston ilmavoimilla on noin 200 lentokonetta. Alusten lukumäärällä ja uppoumalla laskettuna laivastoa pidetään maailman viidenneksi suurimpana.[1]
Laivasto jaetaan operatiivisesti läntiseen, itäiseen ja eteläiseen alueeseen. Läntisen alueen alaisuudessa on läntinen laivasto, joka on pääosin sijoitettu Mumbaihin ja Karwariin. Itäisen alueen alaisuudessa on Vishakapatmamiin sijoitettu itäinen laivasto. Kochiin sijoitettu eteläinen alue vastaa koulutuskeskuksista, joihin sisältyvät 1. koulutuslaivue. Laivueella on käytössään neljä alusta sekä rannikkovartioston ulkovartiolaivoista koottu osasto. Alueiden lisäksi on kolmen puolustushaaran yhteinen Andamaanien ja Nikobaarien alue.[1]
Laivaston ilmavoimien esikunta on Goassa ja siihen kuuluu noin 200 lentokonetta jaettuna 18 laivueeseen, jotka on sijoitettu kahdeksaan lentotukikohtaan. Sukellusveneosastoon kuuluu lippu-upseerin alaisuudessa 16 sukellusvenettä, jotka on jaettu laivastoille.[1]
Kalusto muokkaa
| Tyyppi | Nimi | lukumäärä | Uppouma (t) | Miehistö | Käyttöön |
|---|---|---|---|---|---|
| Lentotukialus | Projekti 1143.4 Vikramaditya | 1 | 45 000 | 1 600 | 1987 |
| Hävittäjä (DDG) | Projekti 15A Kolkata | 3 | 7 400 | 330 | 2014 |
| Hävittäjä (DDG) | Projekti 15 Delhi | 3 | 6 700 | 350 | 1997 |
| Hävittäjä (DDG) | Projekti 61ME Rajput (Kasshin) | 3 | 5 000 | 320 | 1980 |
| Fregatti (FFG) | Projekti 17 Shivalik | 3 | 6 200 | 265 | 2010 |
| Fregatti (FFG) | Projekti 1135.6 Talwar | 6 | 4 000 | 180 | 2003 |
| Fregatti (FFG) | Projekti 16A Brahmaputra | 3 | 4 000 | 350 | 2000 |
| Fregatti (FFG) | Projekti 16 Godavari | 1 | 3 850 | 315 | 1983 |
| Korvetti (FSG) | Projekti 28 Kamorta | 4 | 3 400 | 195 | 2014 |
| Korvetti (FSG) | Projekti 25A Kora | 4 | 1 400 | 125 | 1998 |
| Korvetti (FSG) | Projekti 25 Khukri | 4 | 1 400 | 110 | 1989 |
| Sukellusvene (SSBN) | Arihant | 1 | 7 500+ | 100 | 2016 |
| Sukellusvene (SSK) | Projekti 75 Kalvari (Scorpène) | 3 | 1 800 | 45 | 2017 |
| Sukellusvene (SSK) | Projekti 877EKM Sindhughosh (Kilo) | 7 | 3 000 | 55 | 1986 |
| Sukellusvene (SSK) | Shishumar (Type 209) | 4 | 1 900 | 40 | 1986 |
| Maihinnousualus (LPD) | Jalashwa (Austin) | 1 | 17 000 | 405 | 1971 |
| Maihinnousualus (LCU) | 8 | 1 000 |
Projekti 61ME tullaan korvaamaan neljällä 8 100 tonnin projekti 15B Visakhapatnam -luokan aluksella lähiaikoina, kun ne valmistuvat Mazagon Dock Shipbuilders Limitedin telakalta. Ensimmäisen aluksen luovutus mahdollisesti loppuvuodesta 2021 tai alkuvuodesta 2022. Uudet projekti 17A Nilgiri -luokan fregatit ovat valmisteilla. Niistä ensimmäiset on laskettu vesille ja luovutetaan laivastolle vuoden 2022 aikana. Projektin 1135.6 korvettien määrä ollaan nostamassa kymmeneen, kunhan tilatut alukset valmistuvat. Ukrainan sota on aiheuttanut kuitenkin viiveitä Venäjällä valmistettavan parin aluksen aikatauluun. Goassa valmistettavat kahden aluksen kölit laskettiin 29. tammikuuta ja 18. kesäkuuta 2021. Alusten luovutuksen laivastolle odotetaan tapahtuvan vuoden 2027 aikana.[2]
Lisäksi laivastolla on viisi ulkovartiolaivaa ja kymmenen ohjusvenettä.[3]
Lähteet muokkaa
- Mazumdar, Mrityunjoy: Fleet Review: The Indian Navy. Seaforth World Naval Review 2010, 2009, I. vsk, s. 75-85. Barnsley: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-84832-051-2. (englanniksi)
- Waters, Conrad: Regional Review: The Indian Ocean and Africa. Seaforth World Naval Review 2022, 2022, XIII. vsk, s. 42-50. Barnsley: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-3990-1895-1. (englanniksi)