HMS Erebus (viirinumero I02) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Erebus-luokan monitori, joka palveli ensimmäisen lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Erebus
HMS Erebus
HMS Erebus
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harland and Wolff, Govan
Kölinlasku 12. lokakuuta 1915
Laskettu vesille 19. kesäkuuta 1916
Palveluskäyttöön 2. syyskuuta 1916
Loppuvaihe romutettu heinäkuussa 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 7 300 t
Pituus 123,4 m (kokonaispituus)
Leveys 26,8 m
Syväys 3,56 m
Koneteho 6 000 ihp
Nopeus 12 solmua
Miehistöä 226
Aseistus
Aseistus 2 × BL 15"/L42 Mk I -tykkiä
8 × 4" (102 mm) tykkiä
2 × 12 naulan ilmatorjuntatykkiä
2 × 3" (76 mm) ilmatortuntatykkiä
2 × QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä
1 × nelipiippuinen Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääri

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: Erebus-luokka

Alus tilattiin Harland and Wolffilta Govanista, missä köli laskettiin 12. lokakuuta 1915. Alus laskettiin vesille 19. kesäkuuta 1916 ja valmistui 2. syyskuuta.

Palvelus muokkaa

Alus saapui 5. syyskuuta 1916 Doverin partio-osastoon, jonka mukana se osallistui sotatoimiin saksalaisia vastaan Belgian rannikolla. Alus osallistui Haigin hyökkäyksen tukemiseen tykkitulella 12., 13. ja 15. syyskuuta, jolloin se ampui sisaraluksensa kanssa yhteensä noin 70 laukausta häirintä tarkoituksessa ilman täsmällistä maalia.[1]

Alus vaurioitui 28. lokakuuta 1917, kun siihen osui kauko-ohjattu Saksan keisarikunnan laivaston räjähtein lastattu kauko-ohjatty FL.12. Seuranneessa räjähdyksessä sai surmansa kaksi ja haavoittui 15 miehistönjäsentä. Monitori ei kuitenkaan vaurioitunut pahoin kyljen siivekkeiden rajoittaessa räjähdyksen vaikutusta. Alus palasi Doveriin, mistä se siirrettiin Portsmouthiin korjattavaksi.[2]

Huhtikuussa 1918 Erebus kuului sisaraluksensa HMS Terrorin sekä hävittäjien HMS Termanentin, HMS Truculentin ja HMS Manleyn kanssa pitkän kantaman tulitukiosastoon Zeebruggen iskussa. Alus sisaraluksineen tuki 27. syyskuuta Ypresin neljättä taistelua.

Vuonna 1919 alus osallistui brittien Pohjois-Venäjän maihinnousun tukemiseen ollen Vienanmerellä sekä myöhemmin tukien sotatoimia Itämerellä. Alus teki 1921 asekokeita, jolloin maalina käytettiin Saksan keisarikunnan laivaston taistelulaivaa SMS Badenia. Koeammuntojen päätyttyä alus palveli tykistökoululaivana, kunnes se siirrettiin 1939 Southamptoniin modernisoitavaksi, mistä se töiden keskeydyttyä palasi palvelukseen elokuussa liitettynä Kotilaivastoon.

Erebuksen piti siirtyä Kapkaupunkiin vartiolaivaksi, mutta toisen maailmansodan alkaessa suunnitelmaa ei toteutettu. Alus kuului Kotilaivastoon, kunnes se syyskuussa 1940 siirrettiin Noren alaisuuteen mahdollisen maihinnousun varalta. Alus tulitti lokakuussa Dunkerquen aluetta, ja se määrättiin marraskuussa telakalle.[3]

Alus palasi palvelukseen kesäkuussa 1941, jolloin sen ilmatorjuntaa oli vahvennettu kuudella 3 tuuman ilmatorjuntatykillä sekä kahdella tyypin 285 tulenjohtotutkalla. Se oli heinäkuun koeajoissa valmistautuen palvelukseen. Alus liittyi elokuussa Kotilaivastoon Scapa Flowssa.[3]

Tammikuussa 1942 alus määrättiin Itäiseen laivastoon, jossa sen tehtävänä oli vahvistaa Trincomaleen ilmapuolustusta. Helmikuussa alus lähti kohti Itä-Intian asemaa saapuen Trincomaleehen maaliskuussa. Alus joutui 9. huhtikuuta Japanin lentokoneiden maaliksi, jolloin se kärsi vaurioita sekä tappioita. Se oli korjattavana toukokuusta heinäkuuhun Bombayssa.[3]

Palvelukseen palatessaan elokuussa alus matkasi Kilindiniin, jossa se määrättiin tukemaan Majungan maihinnousua operaatio Janea. Alus liittyi syyskuussa HMS Warspiten, HMS Birminghamin, HMS Gambian, HMS Manxmanin, HMS Dauntlessin, HMS Caradocin, HMS Illustriousin ja HMS Albatrossin sekä niitä suojanneiden kahdentoista hävittäjän muodostamaan laivasto-osastoon. Maihinnousun alettua 10. syyskuuta todettiin, ettei tulitukea tarvita ja alus palasi operaatiosta vapauduttuaan tulitukiosaston mukana Kilindiniin.[3]

Lokakuussa alus määrättiin palaamaan Britteinsaarille, ja se teki matkan Hyväntoivonniemen reittiä. Alus liittyi perille päästyään Kotilaivastoon, josta se määrättiin huhtikuussa Välimeren laivastoon.[3]

Toukokuussa 1943 alus siirrettiin Välimerelle, ja alus määrättiin kesäkuussa osaksi Yhdysvaltain laivaston TF85:tä tukemaan Sisilian maihinnousua. Alus liittyi heinäkuun alussa itäiseen tukiryhmään tukeakseen brittiläisen XXX armeijakunnan maihinnousua.[3]

Alus lähti 7. heinäkuuta Sfaxista saattueen MWS36 mukana kohti ACID-rantaa. Se tuki 10. heinäkuuta tulellaan maihinnousua Syrakusan lounaispuolella HMS Robertsin kanssa. Seuraavana päivänä alus tuki taisteluita HMS Abercrombien ja Robertsin kanssa. Alus tulitti 12. heinäkuuta Catanian lentokenttää yhdessä Force A:n alusten kanssa.[3]

Elokuussa alus määrättiin tukemaan maihinnousua Italian mantereelle (operaatio Baytown). Alus oli 31. elokuuta Messinan salmessa tulitukitehtävissä. Se tulitti 2. syyskuuta Reggio Calabrian ja Pessaron välisiä kohteita Robertsin, Abercrombien, HMS Valiantin, Warspiten, HMS Orionin, HMS Mauritiuksen, HMS Aphiksen ja HMS Scarabin. Alus lähti 7. syyskuuta Bizertasta saattueen FSS2 mukana Salernoon tukeakseen maihinnousua (operaatio Avalanche).[3]

Alus poistettiin lokakuussa Välimeren laivaston palveluksesta ja se lähti Plymouthiin, josta se siirrettiin marraskuussa Devonportin telakalle. Telakalla alukselle asennettiin uusia tutkia, ja sen ilmapuolustusta vahvennettiin. Alus määrättiin tammikuussa 1944 osaksi Normandian maihinnousua, ja se aloitti koeajot helmikuussa palaten kuukautta myöhemmin palvelukseen.[3]

Erebus liittyi 5. kesäkuuta USS Nevadan, USS Tuscaloosan, USS Quincyn HMS Hawkinsin, HMS Enterprisen ja HMS Black Princen muodostamaan osastoon matkatakseen Belfastista Solentiin. Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Soemba liittyi muodostettuun Force A:han. Alus saapui 6. kesäkuuta osaston mukana Normandian rannikolle tukeakseen Utah-rannan maihinnousua. Seuraavana päivänä varsinaisen maihinnousun päätyttyä alus siirrettiin tulitukiosaston mukana itäiseen osastoon.[3]

Alus oli heinäkuussa Seinenlahdella neljän tulitukimaihinnousualuksen kanssa, mutta osasto ei kyennyt täyttämään tulitukitehtäväänsä rintamalinjojen epäselvyyden vuoksi. Se tulitti 19.–20. heinäkuuta Houlgaten alueen kohteita ja 26. heinäkuuta Caenin kohteita tukien brittijoukkojen etenemistä alueella. Kuun lopun ja elokuun alun ampui edelleen samoja alueita tarpeen mukaan.[3]

Alus tulitti 10. syyskuuta Warspiten kanssa Le Havren puolustajia. Se ampui kaikkiaan 130 laukausta, joista kolmenkymmenen ilmoitettiin osuneen maaliin. Alus oli 19. syyskuuta Seinenlahdella tulittaen jälleen Houlgaten alueen kohteita, jotka estivät brittijoukkojen etenemistä alueella. Seuraavana päivänä alus palasi Portsmouthiin.[3]

Lokakuussa alus määrättiin tukemaan Walcherenin maihinnousua (operaatio Infatuate) osana tukilaivuetta, jonka muut alukset olivat Warspite ja Roberts. Laivue kokoontui 28. lokakuuta Ostendissa. Alus tulitti 1. marraskuuta osaston mukana Westkappellen rannikkopattereita. Ammuntaa jatkettiin seuraavana päivänä. Vapauduttuaan operaatiosta alus palasi Plymouthiin, jonka jälkeen aluksen palvelus jatkui kotivesillä.[3]

Alus poistettiin palveluksesta Japanin antauduttua ja siirrettiin reserviin. Alus sijoitettiin poistolistalle ja se myytiin 1946 BISCOlle romutettavaksi. Alus saapui 29. tammikuuta 1947 hinattuna T. W. Wardille Inverkeithingiin romutettavaksi.[3]

Lähteet muokkaa

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Lynch, John: Belfast Built Ships. Stroud, Englanti: The History Press, 2012. ISBN 978-0-7524-6339-5. (englanniksi)
  • Buxton, Ian: Big Gun Monitors - Design, Construction and Operations 1914-1945. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-124-3. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Buxton 2008 s. 150
  2. Buxton 2008 s. 152
  3. a b c d e f g h i j k l m n Naval-history.net - HMS Erebus