Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Leander-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Orion (viirinumero 85) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Leander-luokan kevyt risteilijä. Alus oli toiseksi eniten taistelumerkintöjä kerännyt alus kuninkaallisessa laivastossa toisessa maailmansodassa.

HMS Orion
Mare Islandilta takaisin laivastoon
Mare Islandilta takaisin laivastoon
Aluksen vaiheet
Rakentaja Devonportin telakka
Kölinlasku 26. syyskuuta 1931
Laskettu vesille 24. marraskuuta 1932
Palveluskäyttöön 18. tammikuuta 1934
Poistui palveluskäytöstä 1947
Loppuvaihe myytiin romutettavaksi 19. heinäkuuta 1949
Tekniset tiedot
Uppouma 7 270 t (standardi)
9 740 t (kuormattuna)
Pituus 169,1 m
Leveys 17 m
Syväys 5,8 m
Koneteho 72 000 shp
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 550 rauhan aikana
680 sodan aikana
Aseistus
Aseistus 4 × BL 6" Mk XXIII -tykkiä kaksiputkisissa Mk XXI torneissa
4 × 4" Mk V ilmatorjuntatykkiä
3 × 0,5" neliputkistakonekivääriä
8 × 21" torpedoputkea

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin Devonportin telakalta, missä köli laskettiin 26. syyskuuta 1931. Alus laskettiin vesille 24. marraskuuta 1932 ja otettiin palvelukseen 18. tammikuuta 1934.

Palvelus muokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Kotilaivastoon. Se siirrettiin 1937 Amerikan ja Länsi-Intian laivastoasemalle osaksi 8. risteilijäviirikköä.

Aluksen 4 tuuman tykit vaihdettiin kaksiputkisiin Mk XIX torneihin vuosien 1936 ja 1938 välillä. Samoin alukselle asennettiin kevyttä vesikonetta varten katapultti, mutta lentokone vaihdettiin Fairey Seafoxiin vuoden 1937 jälkeen.[1]

Toinen maailmansota muokkaa

Kesäkuussa 1940 alus siirrettiin Välimeren laivastoon 7. risteilijäviirikön lippulaivaksi. Alus osallistui 21. kesäkuuta Bardian pommitukseen.

Alus oli suojaamassa 28. kesäkuuta Maltan saattuetta, kun se sai käskyn osallistua kolmesta Italian laivaston hävittäjästä kootun huoltosaattueen pysäyttämiseen (Espero-saattue).

Välimerellä se otti osaa heinäkuussa Calabrian taisteluun ja loppuosan vuotta alus saattoi Maltan saattueita sekä kuljetti joukkoja Kreikkaan. Vuoden 1941 alkupuolen se oli Kreetalla ja Aegean meren alueella sekä otti maaliskuussa osaa Matapanin taisteluun.[1]

Aluksen katapultti poistettiin 1941 samoin kuin puolen tuuman konekiväärit, jotka korvattiin seitsemällä 20 mm ilmatorjuntatykillä ja kahdella neliputkisella 2 naulan tykillä. Lisäksi asennettiin tutkat 279, 284 sekä 285. Tutka tyyppiä 273 lisättiin 1942.[2]

Kreetan evakuoinnin aikana alus vaurioitui 29. toukokuuta pahoin ilmapommituksessa, jolloin lähes 300 miestä kaatui. Noin puolet kaatuneista oli merimiehiä ja loput evakuoitavia sotilaita. Alukselle tehtiin alustavat korjaukset Simonstownissa Etelä-Afrikassa, minkä jälkeen se siirrettiin Mare Islandin Laivaston telakalle Yhdysvaltoihin varsinaisiin korjauksiin.[1]

Välimerelle alus palasi 1943, jolloin se liitettiin osaksi 15. risteilijäviirikköä. Se otti osaa Sisilian ja Salernon maihinnousuihin. Se siirrettiin kotivesille Normandian maihinnousuun kesäkuussa 1944, jolloin se liitettiin Force K:hon Gold rannan maihinnousua tukemaan. Alus siirrettiin kuitenkin pian takaisin Välimerelle elokuisia Etelä-Ranskan maihinnousuja varten, mistä se siirrettiin syys-lokakuun vaihteessa Aegean merelle Ateenan valtauksen tueksi ja edelleen tukemaan San Remon hyökkäystä tulittamalla saksalaisten asemia.[1] Se oli osallisena Korfun Kanavan tapahtumissa.

Alus poistettiin 1947 palveluksesta ja myytiin romutettavaksi Arnott Youngille Dalmuiriin Skotlantiin 19. heinäkuuta 1949. Alus romutettiin elokuussa.

Lähteet muokkaa

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Whitley s. 99
  2. Whitley s. 98