Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 22 fregattia. Muita samoin nimettyjä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Beaver (viirinumero F93) oli Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 22 fregatti.

HMS Beaver
HMS Beaver
HMS Beaver
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders
Kölinlasku 20. kesäkuuta 1980
Laskettu vesille 8. toukokuuta 1982
Palveluskäyttöön 13. joulukuuta 1984
Poistui palveluskäytöstä 1. toukokuuta 1999
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 21. helmikuuta 2001
Tekniset tiedot
Uppouma 5 300 t
Pituus 148,1 m
Leveys 14,8 m
Syväys 6,4 m
Koneteho 2 x Rolls-Royce Olympus TM3B -kaasuturbiinia 40 MW
Risteilymoottorit: 2 x Rolls-Royce Tyne RM1C -kaasuturbiinia 7,2 MW
Nopeus 30/18 solmua
Miehistöä 250
Aseistus
Aseistus 2 x GWS25 Sea Wolf
4 x Exocet
2 x kaksiputkista 30 mm ilmatorjuntatykkiä
2 x 20 mm GAM-BO1
4 x 7,62 mm GPMG -konekivääriä
2 x Westland Lynx Mk.8

Valmistus

muokkaa
Pääartikkeli: Tyyppi 22 -fregatti

Alus tilattiin luokan toisessa tilauserässä Yarrow Shipbuildersilta, missä köli laskettiin 20. kesäkuuta 1980. Se laskettiin vesille 8. toukokuuta 1982 ja aloitti maaliskuussa 1984 valmistajan koeajot. Alus luovutettiin 18. heinäkuuta Portsmouthissa laivastolle ensimmäisenä päällikkönään J. Lang. Alus liitettiin 2. fregattilaivueeseen vastaanottotesteihin, jotka saatiin päätökseen 13. joulukuuta 1984 aluksen saapuessa Gibraltarille. Se siirrettiin telakalle koeajoissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja valmisteltiin viralliseen palvelukseenottoon. Alus otettiin palvelukseen 13. joulukuuta 1984 Devonportissa.[1]

Palvelus

muokkaa

Palvelukseenoton jälkeen alus jatkoi koeajoja muun muassa Spitheadissä, jossa aluksen lähistöllä räjäytettiin neljä vedenalaista panosta. Räjähdyksillä testattiin eri järjestelmien sietokykyä. Miehistön koulutus ja erilaiset kokeet jatkuivat aluksen osallistuessa heinäkuussa Portlandissa ja elokuussa Plymouthissa vietettyihin laivastopäiviin.[2]

Alus osallistui ensimmäiseen sotaharjoitukseen Autumn Train 85:een itäisellä Atlantilla lokakuussa lentotukialusten HMS Invinciblen ja HMS Illustriousin sekä niitä suojanneiden hävittäjien ja fregattien kanssa.[2]

Vuoden 1986 alussa Beaver liitettiin perustettavaan 9. fregattilaivueeseen lippulaivaksi, jolloin sen päälliköstä Langista tuli myös laivueenkomentaja. Aluksen piti osallistua huhtikuussa alkavaan ja vuoden lopussa päättyvään Global 86 -harjoitukseen Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä. Alus lähti huhtikuussa Illustriousin, hävittäjä HMS Manchesterin ja fregatti HMS Amazonin sekä niiden tukena olleiden RFA Olmedan, RFA Fort Grangen ja RFA Bayleafin kanssa harjoitukseen, mutta kaksi vuorokautta myöhemmin harjoitukseen osallistuminen peruutettiin lentotukialuksen palatessa tulipalon aiheuttamien vaurioiden vuoksi Portsmouthiin.[2]

Osasto lähti 14. huhtikuuta uudelleen matkaan Beaverin ollessa kontra-amiraali Robin Hoggin lippulaiva. Osasto vieraili Venezuelassa ennen Panaman kanavan läpäisyä. Osasto jakaantui kahtia ja Beaver vieraili Acapulcossa ja San Diegossa loppujen jatkaessa Vancouveriin. Osasto kokoontui RIMPAC 86 -harjoitukseen, johon osallistui runsaasti aluksia muun muassa Yhdysvalloista ja Japanin laivastoista.[2]

Harjoituksen jälkeen osasto lepäsi Havaijilla, jossa Beaver erkani muusta osastosta vieraillen Pusanissa Etelä-Koreassa. Muu osasto vieraili saman aikaisesti Shanghaissa. Heinäkuun lopulla osasto kokoontui Hongkongissa ennen elokuista vierailua Singaporeen, jossa osasto kohtasi Illustriousin.[3]

Alus poistettiin palveluksesta 1. toukokuuta 1999 ja myytiin romutettavaksi 21. helmikuuta 2001.

Lähteet

muokkaa
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945–1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Marriott, Leo 1986 s. 103 ja 110
  2. a b c d Marriott, Leo 1986 s. 110
  3. Marriott, Leo 1986 s. 110-111