H.Ö.N.Ö.

Popedan studioalbumi vuodelta 1994

H.Ö.N.Ö. on suomalaisen Popeda-yhtyeen 12:s studioalbumi, joka julkaistiin 25. huhtikuuta 1994. Se menestyi hyvin ja myi kultaa. Hyvää myyntimäärää edesauttoi albumilta julkaistu single ”Tahdotko mut tosiaan”, josta tuli hyvin suosittu. Toinen suosittu kappale on ”Erotomania”. Levyn nimi on lyhenne lauseesta ”Huimia öitä, niukasti öljyä”, joka on myös yksi albumin kappale.

H.Ö.N.Ö.
Popeda
Studioalbumin H.Ö.N.Ö. kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  loppuvuosi 1993
 Studio  Harasoo-, Kvaak-, Costin koeputki- ja MSL-studiot
 Julkaistu 25. huhtikuuta 1994
 Formaatti CD, MC, LP
 Tuottaja(t) Costello Hautamäki, Markku Petander
 Tyylilaji suomirock
 Kesto 52.02[1]
 Levy-yhtiö Poko Rekords
Listasijoitukset

 Suomi: 10. (huhtikuu 1994)

Popedan muut julkaisut
Peetlehemin pesäveikot (nopein saa)
1993
H.Ö.N.Ö.
1994
Live at the BBC
1995
Singlet albumilta H.Ö.N.Ö.
  1. Tahdotko mut tosiaan
    Julkaistu: 16. toukokuuta 1994

Levy äänitettiin loppuvuodesta 1993 hyvin hajanaisesti, eivätkä yhtyeen jäsenet tiettävästi olleet kertaakaan studiossa samanaikaisesti. Albumia työstivät enimmäkseen sen tuottaneet Costello Hautamäki ja Markku Petander, jotka myös sävelsivät valtaosan sen kappaleista. Heidän yhteistyönsä aiheutti kuitenkin myös ristiriitoja yhtyeen sisällä.

Albumilla on peräti 17 kappaletta, sillä mukaan valittiin kaikki sitä varten sävelletty materiaali. Runsaan kappalemäärän vuoksi albumi on musiikillisesti hajanainen mutta myös Popedan siihen asti monipuolisin. Yhtyeen jäsenten kirjoittamien kappaleiden lisäksi albumi sisältää muun muassa Juice Leskisen, Pauli Hanhiniemen, Mikko Saarelan, Jussi Tuomisen ja yhtyeen entisen basistin Ilari ”Ilpo” Ainialan sävellyksiä ja sanoituksia. Ainiala soitti myös bassokitaraa yhdessä albumin kappaleessa. Albumilla on myös muita vierailevia muusikoita, kuten Ari Toikka, Raaka-Arska ja Jyrki Niemi.

Työstö muokkaa

Popedan albumeja oli pitkään ollut mukana tuottamassa Mika Sundqvist, mutta Hönölle häntä ei pyydetty mukaan. Popedan kitaristin Costello Hautamäen mukaan syynä oli se, että Sundqvistin MSL-studio oli muuttanut pidemmän matkan päähän Kihniöön, kun levy tehtiin Tampereella. Sundqvistin poisjäännin myötä Hönöstä tuli Popedan aiempia albumeja enemmän Hautamäen ja basisti Markku Petanderin levy.[2]

Hönö äänitettiin loppuvuodesta 1993.[2] Se tehtiin hyvin hajanaisesti, eivätkä Popedan jäsenet tiettävästi olleet kertaakaan samanaikaisesti studiossa.[3] Esimerkiksi solisti Pate Mustajärvi on sanonut, ettei nähnyt rumpali Kari Holmia nauhoitusten aikana. Levyä tekivät pääasiassa Hautamäki ja Petander, kun muut pistäytyivät vain silloin tällöin äänittämässä omat osuutensa.[2] Hajanaisuuteen vaikutti se, että albumia äänitettiin kolmessa eri studiossa, muun muassa Hautamäen ja Petanderin kotistudioilla. Levytettäviä kappaleita ei myöskään harjoiteltu etukäteen, vaan niitä nauhoitettiin sitä mukaa, kun niitä valmistui. Kappaleita ei myöskään hiottu pidemmälle, vaan ne päätyivät levylle alkuperäisessä muodossaan.[4] Tuottajiksi on merkitty Hautamäki ja Petander nimellä ”Gipsy Brothers”.[5]

Äänityksissä oli paljon ongelmia ja ristiriitoja. Popedan muita jäseniä häiritsi Hautamäen ja Petanderin yhteistyö, ja esimerkiksi Holmin mukaan kaksikko teki levyä omaa tahtiaan kysymättä muilta mitään. Holm myös sivuutettiin rummuista kappaleissa ”Tahdotko mut tosiaan”, ”Baareja taivaaseen”, ”Tulta munille”, ”Kärol” ja ”Rutatuta”. Rumpalina niissä toimi Ari Toikka.[6] Petander oli tehnyt kappaleesta demon ja oli niin tyytyväinen Toikan siinä soittamiin rumpuihin, että ei halunnut äänittää niitä uudestaan Holmin kanssa. Mustajärven mukaan Hautamäki ja Petander olivat ilmoittaneet saavansa tehdä Popedan levyillä mitä haluavat, koska eivät tee soololevyjä.[7] Albumilla on Toikan lisäksi muitakin Popedan ulkopuolisia muusikoita, kuten puhallinsoittaja Jyrki Niemi ja yhtyeen aiempi basisti ja toinen perustajajäsen Ilari ”Ilpo” Ainiala.[6]

»Enhän mä edes tiennyt, että ”Tahdotko mut tosiaan” -biisillä soittaakin rumpuja Ari Toikka, ennen kuin Kari (Holm) aavistuksen tuohtuneena mulle asiasta mainitsi. Joo, kyllähän tuo Hönön teko oli niin Rolling Stonesia kuin vain voi olla.»
(Pate Mustajärvi[6])

»Täytyy myöntää, että rintamat olivat tosiaankin tuolloin hyvin hajallaan. Ensimmäisten sessioiden aikana yritettiin vääntää kolmea biisiä nauhalle ja yksikään biiseistä ei toiminut. Muutenkin Hönön tekeminen oli hyvin tuskallista.»
(Costello Hautamäki[2])

Albumia tehdessä syntyi peräti 17 kappaletta, ja ne kaikki valittiin levylle.[6] Costello Hautamäen mukaan ratkaisu oli hänen ”merkillinen päähänpistonsa”, jota hän myöhemmin katui.[8] Levyn kokonaispituus on yli 50 minuuttia.[1] Albumin nimi on lyhenne lauseesta ”Huimia öitä, niukasti öljyä”, joka on myös yksi albumin kappale.[2]

Musiikki muokkaa

Koska Hönölle päätyi paljon materiaalia, sisältö oli hajanaista ja eritasoista,[6] ja albumilta puuttui edellislevy Svobodan kaltainen tasapaino.[3] Toisaalta albumi oli musiikillisesti Popedan siihen asti monipuolisin. Suurin osa kappaleista on Hautamäen ja Petanderin tekemiä.[6] He olivat hyvin tuotteliaita, mikä loi kilpailuasetelman, kun molempien piti tehdä mahdollisimman hyviä kappaleita, jotta toinen ei olisi saanut lauluntekijänä yhtyeessä ylivaltaa.[3] Popedan aiempi jäsen Ilpo Ainiala teki levylle kappaleen ”Uskon vielä Rolling Stonesiin”, jonka laulaa Hautamäki.[9]

Popeda sai ison hitin Petanderin säveltämästä ja Pauli Hanhiniemen sanoittamasta kappaleesta ”Tahdotko mut tosiaan”. Pate Mustajärvi on verrannut sen sanoitusta monisäikeiseen runoon ja sanonut, että teksti vaati erilaista lähestymistapaa kuin hänellä. Mustajärvi itse kirjoitti albumille poikkeuksellisen vähän sanoituksia, vain viisi.[10]

”Siankorvaa ja raanavettä” syntyi Hautamäen ja Mika Sundqvistin yhteistyönä. Sävellys on heidän yhteinen, säkeistöt teki Hautamäki ja kertosäkeet Sundqvist. Jälkimmäisen kirjoittama sanoitus käsittelee työväestön huonoa kohtelua. Pate Mustajärvi on kritisoinut sanoitusta ja sanonut sen vieneen yhtyeen sille vieraalle ”renttuiskelmälinjalle”. Sundqvistin mukaan Mustajärvi entisena konepajahitsarina otti sanoituksen liian henkilökohtaisesti.[10]

Popedalle epätyypillinen, aihepiiriltään kesään sijoittuva ”Oodi makkaralle” sai innoituksensa, kun Pate Mustajärvi luki Veikko Ennalan pakinan, jossa oli häntä huvittanut lause: ”Juhannusyössä neito kirmaa niityllä hihitellen ja ylkä painaa perässä kynnetön jutkahdellen reideltä toiselle.” Lause päätyi hieman muunneltuna kappaleen toiseen säkeistöön.[6]

Yhtyeen sisällä keskustelua aiheutti päätöskappale, Petanderin säveltämä ja sanoittama ”Erotomania”, joka tunnetaan myös kertosäkeistönsä mukaisesti nimellä ”Jos pillua saan”. Sen jättämistä pois levyltä harkittiin.[10] Esimerkiksi kosketinsoittaja Jukkis Järvinen on sanonut vihaavansa kappaletta ja olevansa sitä mieltä, ettei kappaleen tekstiä voi laulaa kuin 15-vuotias poika.[11] Sen sijaan levy-yhtiö Poko Rekordsin johtaja Epe Helenius oli siitä innoissaan ja piti sitä levyn kruununa.[12] Sanoituksen kappaleeseen teki alun perin Juice Leskinen, mutta Hautamäki ja Petander hylkäsivät sen, joten lopullisen, suorapuheisen version sanoitti Petander. Pate Mustajärvi kieltäytyi jyrkästi laulamasta kappaletta, ja lopulta Petander lauloi sen itse ja myös soitti kaikki soittimet. ”Erotomaniasta” tuli ajan mittaan suosittu kappale, jota usein pyydettiin soittamaan Popedan keikoilla. Petanderin lähdettyä yhtyeestä sitä on laulanut keikkojen encoressa Costello Hautamäki.[10]

Albumin toinen Petanderin laulama kappale on ”Baareja taivaaseen”.[10] Kappaleen ”Lauantai-ilta” laulaa Raaka-Arska.[13] Ainoa lainakappale on ”Kärol”, joka on alun perin Chuck Berryn ”Carol”. Se oli yhtyeen vanha keikkasuosikki, jota se oli esittänyt jo vuonna 1978.[12]

Kansitaide muokkaa

Albumin kansikuvan teki Juho Juntunen. Kannessa olevasta animaatiohahmosta oli tarkoitus luoda Popedan eräänlainen kuvalogo, joka olisi mukana myös yhtyeen seuraavilla albumeilla. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, eikä hahmoa ole enää käytetty myöhemmillä levyillä.[14]

Julkaisu ja vastaanotto muokkaa

Myynti ja julkaisut muokkaa

H.Ö.N.Ö. julkaistiin 25. huhtikuuta 1994. Levyn julkaisutilaisuudessa kilpailtiin karting-autoilla. Albumista tuli menestyslevy, joskaan ei aivan yhtä suosittu kuin Popedan edellisalbumista Svoboda.[3] H.Ö.N.Ö. nousi Suomessa listalle huhtikuussa 1994 ja oli korkeimmillaan sijalla kymmenen. Listaviikkoja kertyi 19.[15]

Hönön myynnistä myönnettiin kultalevy vuonna 1995. Sitä oli myyty Suomessa vuoteen 2022 mennessä yli 28 000 kappaletta.[16] Kari Holmin mielestä Hönön hyvän myyntimäärän mahdollisti hitti ”Tahdotko mut tosiaan”, jota ilman albumia olisi myyty vain 5 000 kappaletta.[13]

Albumi julkaistiin alun perin vinyylilevynä ja C-kasettina. Tammikuussa 2011 ilmestyi tuplavinyyli.[17] Sen kakkoslevyn B-puoli koostui kokonaan kappaleesta ”Erotomania”.[18] Lisäksi vuonna 2009 oli ilmestynyt paketti, jossa oli mukana CD sekä 300-palainen palapeli, jossa kuvana oli levynkansi LP-koossa.[19]

Arvioita muokkaa

Albumia arvioitiin Rumban numerossa 10/1994:

»”H.Ö.N.Ö.” on kepeästi laatuvaatimukset ylittävää Popedaa. Biisejä on 17: Huimia öitä ja niukasti öljyä on tarpeeton instrumentaali ja mukana on myös muutama rutiininomainen raita, mutta onneksi Popedan rutiini on kelvollista tasoa, etenkin kun sanoituksiin on edellisen levyn tavoin satsattu. Teksteissä on oma ehyt logiikkansa ja aihepiirejä riittää vahvoista tilityksistä hauskoihin bailaushoilituksiin.»
(Rumba 10/1994[20])

Listasijoitukset muokkaa

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Lähde
  Suomi 10. 19 [15]

Sertifiointi muokkaa

Valtio Sertifikaatti Myönnetty Luovuttaja Lähde
  Suomi   kultalevy 1995 ÄKT [16]

Kappaleet muokkaa

  1. Rokkikone – 2.54 (säv. Costello Hautamäki, san. Pate Mustajärvi, sov. Costello Hautamäki)
  2. Tahdotko mut tosiaan – 3.40 (säv. Markku Petander, san. Pauli Hanhiniemi, sov. Markku Petander)
  3. Uskon vielä Rolling Stonesiin – 3.13 (säv. san. ja sov. Ilari Ainiala)
  4. On se sentään mies – 2.44 (säv. Hautamäki, san. Juice Leskinen, sov. Petander)
  5. Rock ’n’ roll bileet – 2.41 (säv. Hautamäki, san. Ainiala, sov. Hautamäki)
  6. Siankorvaa ja raanavettä – 2.45 (säv. Hautamäki, Mika Sundqvist, san. Sundqvist, sov. Hautamäki & Sundqvist)
  7. Baareja taivaaseen – 3.13 (säv. Petander, san. Hanhiniemi, sov. Petander)
  8. Kärol (- Carol -) – 3.01 (säv. Chuck Berry, suom. san. Ilari Ainiala)
  9. Sätkiä ja kiljua – 3.04 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi, sov. Hautamäki)
  10. Oodi makkaralle – 2.50 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi, sov. Hautamäki)
  11. Tulta munille – 2.26 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi, sov. Hautamäki)
  12. Huimia öitä, niukasti öljyä – 3.53 (säv. ja sov. Hautamäki)
  13. Lauantai-ilta – 2.42 (säv. san. ja sov. Ainiala)
  14. Työtön kummitus – 2.11 (säv. Petander, san. Mustajärvi, sov. Petander)
  15. Rutatuta – 3.10 (säv. Petander, san. Mikko Saarela, sov. Petander)
  16. Kulmabaarin kantakundi – 2.41 (säv. Hautamäki, san. Jussi Tuominen, sov. Hautamäki)
  17. Erotomania – 4.22 (säv. san. ja sov. Petander)

[5]

Singlet ja promot muokkaa

”Siankorvaa ja raanavettä” (18. huhtikuuta 1994, Poko (PROMO CD 8)[21])
  1. Siankorvaa ja raanavettä

”Siankorvaa ja raanavettä” julkaistiin promo- ja raha-automaattisinglenä huhtikuussa.[10] Kappale nousi sijalle 22 Rumba-lehden julkaisemalla 50 hittiä -listalla.[15]

Tahdotko mut tosiaan” (16. toukokuuta 1994, Poko (PSCD 47)[22])
  1. Tahdotko mut tosiaan
  2. Pelkosenniemen poika

”Tahdotko mut tosiaan” ylsi sijalle 26 Rumban 50 hittiä -listalla. Kappaleesta kuvattiin myös musiikkivideo, joka esitettiin toukokuussa Lista-ohjelmassa.[23]

CD-singlen toinen kappale on Mikko Saarelan sanoittama ”Pelkosenniemen poika”, joka kertoo Andy McCoysta. Kappale on kantaaottava ja hieman maatalousaiheinen. Sitä kaavailtiin Raaka-Arskan esitettäväksi, mutta se ei sopinutkaan hänen lauluäänelleen.[13]

”Oodi makkaralle” (30. kesäkuuta 1994, Poko (PROMO CD 9)[21])
  1. Oodi makkaralle

”Oodi makkaralle” julkaistiin promosinglenä 30. kesäkuuta.[21] Se ei saavuttanut listasijoituksia.[15]

Painokset muokkaa

Formaatti Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
CD Poko POKOCD 160 25.4.1994 [17]
MC Poko POKS 160 25.4.1994 [17]
CD Poko PALAPELI 05295 3.6.2009 [19]
LP Poko PÄLP 2011 12.1.2011 [17]

Kokoonpano muokkaa

Muusikot muokkaa

Popeda

Vierailijat

Muut muokkaa

[5]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Spotify – H.Ö.N.Ö. Open.spotify.com. Spotify. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Kontiainen 2017, s. 253.
  3. a b c d Kontiainen 2004, s. 416.
  4. Kontiainen 2009, s. 241–243.
  5. a b c Popeda: H.Ö.N.Ö.-kasetin kansilehden tiedot (Poko Rekords – POKS 160, 1994).
  6. a b c d e f g Kontiainen 2017, s. 254.
  7. Kontiainen 2009, s. 240.
  8. Kontiainen 2009, s. 241.
  9. Kontiainen 2017, s. 254–255.
  10. a b c d e f Kontiainen 2017, s. 255.
  11. Kontiainen 2009, s. 243.
  12. a b Kontiainen 2004, s. 417.
  13. a b c Kontiainen 2017, s. 256.
  14. Popeda: H.Ö.N.Ö.-albumin CD+palapeli-boksin takakannen esittelyteksti (PALAPELI 05295, 2009).
  15. a b c d Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 237. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  16. a b Popeda - Kulta- ja platinalevyt - Musiikkituottajat Ifpi.fi. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. Arkistoitu 31.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  17. a b c d Kontiainen 2017, s. 507.
  18. Kontiainen 2017, s. 416.
  19. a b Popeda - H.Ö.N.Ö. - (2009, Box Set) Discogs. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  20. Kontiainen 2009, s. 235, 243.
  21. a b c Kontiainen 2017, s. 515.
  22. Kontiainen 2017, s. 514.
  23. Kontiainen 2017, s. 256–257.