Hullut koirat on suomalaisen Popeda-yhtyeen kolmas studioalbumi, ja se julkaistiin maaliskuussa 1981.[1] Levystä odotettiin Popedan läpimurtoa, mutta loppujen lopuksi sekä yhtye että levy-yhtiö Poko Rekords olivat albumiin pääosin tyytymättömiä. Levyn kuuluisimpia kappaleita ovat ”Vankilalaulu” ja ”Ellu”.[5]

Hullut koirat
Popeda
Studioalbumin Hullut koirat kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  joulukuu 1980 –
tammikuu 1981[3]
 Studio  MSL-studio, Lempäälä
 Julkaistu 2. maaliskuuta 1981[1]
 Formaatti LP, MC, CD
 Tuottaja(t) Pantse Syrjä
 Tyylilaji rock
 Kesto 38.05[2]
 Levy-yhtiö Poko Rekords
Listasijoitukset

 Suomi: 9. (maaliskuu 1981)[4]

Popedan muut julkaisut
Raswaa koneeseen!
1980
Hullut koirat
1981
Raakaa voimaa
1981

Yhtyeen kokoonpanoon albumilla kuuluivat Pate Mustajärvi (laulu), Arwo Mikkonen (kitara), Ari Puukka (kitara), Eebo Lehtinen (bassokitara) ja Kai Holm (rummut). Levyn tuotti Eppu Normaalin kitaristi Pantse Syrjä.[6]

Albumin työstö muokkaa

Popedan levy-yhtiö Poko Rekords odotti Hulluista koirista yhtyeen läpimurtoa, sillä edellinen studioalbumi Raswaa koneeseen! oli menestynyt kohtalaisesti ja yhtye veti keikoilleen mukavasti ihmisiä. Uskoa lisäsi se, että niin ikään Pokolle kuulunut Eppu Normaali oli lyönyt läpi kolmannella albumillaan.[5]

Äänitykset tehtiin vuodenvaihteessa 1980–1981. Tuottajana työskenteli Eppu Normaalin kitaristi Mikko ”Pantse” Syrjä. Tieto uuden levyn työstämisestä tuli Popedalle yllättäen, eikä valmiita kappaleita juurikaan ollut,[3] ja valmiitkin kappaleet olivat vanhoja, jo 1970-luvun puolivälissä tehtyjä lauluja. Uudet kappaleet tehtiin vasta studiossa, missä aikaa kului juhlimiseen ja juomiseen.[3][5] Miksaukseen käytettiin aikaa vain yksi päivä.[7] Kitaristi Ari Puukka on sanonut olevansa sitä mieltä, että pidempi studioaika olisi parantanut levyn laatua.[8]

Solisti Pate Mustajärvi on kertonut albumin teosta:

»Meille tapahtui samoin niin kuin kävi esim. Hassisen koneelle. Bändi soitti joitain sointukiertoja ja Ismo [Alanko] käveli kämpässä edes takaisin ja teki samalla laulumelodiaa. Me tehtiin tuohon aikaan samalla tavalla. Sen takia on monta Popeda-levyä, jossa lukee säv. sov. Lehtinen, Mikkonen, Mustajärvi, Puukka. Ne tehtiin kimpassa ja sitä kautta Arwolta [Mikkonen] alkoi tulla biisien aihioita.»
(Pate Mustajärvi, laulusolisti[9])

Kitaristi Arwo Mikkosen ehdotus albumin nimeksi oli Älämölöö, jossa levyn nimi olisi kirjoitettu viistosti punaisella maalilla vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Levy nimettiin kuitenkin Hulluiksi koiriksi.[10]

Musiikki muokkaa

Albumin äänimaailma on Popedan mittapuussa erikoinen, sillä siitä puuttuu yhtyeelle tyypillinen raju, ”jyräävä” soundi. Äänessä on paljon diskanttia, ja laulu on huomattavan taka-alalla. Näihin ongelmiin on pidetty mahdollisenä syynä sitä, että äänityspaikkana toiminut MSL-studio oli juuri muuttanut Ylöjärveltä Lempäälään, eikä ollut vielä täysin valmis. Teoriaa tukee se, että Eppu Normaalin saman vuoden julkaisu Cocktail Bar kärsi samanlaisista ongelmista.[3] Studion omistaja Mika Sundqvistin mukaan studion uudet efektilaitteet aiheuttivat sen, että äänimaailmasta katosi tietty raakuus.[11]

”Vankilalaulu” muuttui studiossa jonkin verran. Pate Mustajärvi lauloi kappaleen tuottaja Pantse Syrjälle, joka teki siihen sen pohjalta soinnut. Syrjälle selvisi myöhemmin, että kappaleen kirjoittaja, yhtyeestä jo lähtenyt Ilpo Ainiala, oli tehnyt alun perin aivan erilaisen soinnutuksen.[11]

Julkaisu ja vastaanotto muokkaa

Myynti ja markkinointi muokkaa

Poko Rekordsin Epe Helenius oli varannut levyn mainostamiseen suuren summan rahaa, mutta kuullessaan valmiin albumin hän tuli toisiin ajatuksiin. Hullut koirat ei vastannut odotuksia, ja hän perui suunnitelmat levyn suuresta markkinoinnista. Hän pelkäsi, että huonon albumin suuri mainostaminen tuhoaisi Popedan.[5] Yhtye ei olisi enää uskottava, jos huonon levyn markkinointiin sijoitettaisiin 100 000 markkaa.[7]

Hullut koirat ilmestyi 2. maaliskuuta 1981 ja oli parhaimmillaan listan sijalla 9.[1][4] Vaikka se menestyi listalla edellisalbumia paremmin, Epe Heleniuksen mukaan myynnillisesti yhtyeen uraan ajoittui nyt tasankovaihe.[7] Levyn kappaleista ”Ellu” muodostui pieneksi radiohitiksi ja ”Vankilalaulu” pysyi pitkään Popedan keikkaohjelmistossa.[12] Albumi ei ole myynyt kultalevyyn oikeuttavaa määrää.[13] Popedasta kertovan Ilikeesti kiitää -kirjan vuoden 2009 painos ilmoittaa albumin myyntiluvuksi 19 540 kappaletta.[14]

Levyltä ei tehty singlejulkaisuja.[15]

Albumi ilmestyi alkujaan vinyylilevynä ja C-kasettina. Ensimmäinen CD-versio ilmestyi 25. tammikuuta 1993.[16]

Arvioita muokkaa

Soundi-lehden kriitikko J.V. Sappinen antoi albumista hyvää palautetta huhtikuun 1981 numerossa. Hänen mielestään albumilla oli ”juuri sellaista helvetillistä menoa, ilkeitä riffejä, tulista kitaranvingutusta ja synkän häiriintyneitä sanoituksia kuten pitääkin”. Sappisen mukaan Hullut koirat sisälsi ”parhaimmillaan jo aika kovaa meininkiä”. Aivan täysosumana hän ei albumia kuitenkaan pitänyt, sillä ”kestävää materiaalia ei tunnu riittäneen ihan loppuun saakka”.[11]

Kansan Lehden nimimerkki Jussi totesi alkuaikoina punk-yhtyeen maineessa olleen Popedan siirtyneen yhä enemmän raskaampiin soundeihin. Jussi kehui ”Taivaanrannan maalari” -kappaleen ydinsodan pelosta kertovaa sanoitusta. Hänen mielestään se oli osoitus siitä, että ”kyllä näillä jurteilla on myös sanottavaa”.[17] Jussi kuitenkin myös arvosteli tuottaja Pantse Syrjää albumin häiritsevistä, suttuisista soundeista.[8]

Juho Juntunen kirjoitti Suosikissa, että Hulluilla koirilla on monia mainioita kappaleita, joissa on ”aimo annos synkkyyttä ja kiihkeää raivoamista”. Vastapuolena mukana on kuitenkin tyypillisiä täyteraitoja, jotka eivät toimi ja sanat menettävät kärkensä.[18]

Popedan silloiset jäsenet ovat muistelleet albumia pääasiassa kriittiseen sävyyn. Basisti Eebo Lehtinen on kertonut, että levy ei tyydytä häntä lainkaan, koska tuotanto oli hyvistä kappaleista huolimatta huonoa. Rumpali Kai Holmin mukaan Hullut koirat meni pieleen, koska siitä tuli musiikillisesti ”ehkä liian modernia ja erilaista Popedaa”. Holmin mielestä albumi kuulostaa kuitenkin kohtalaiselta, kun sitä soittaa lujalla äänenvoimakkuudella. Sen sijaan kitaristi Ari Puukka on kertonut olevansa albumiin ja erityisesti sen kitarasoundiin tyytyväinen. Puukan mukaan Hullut koirat toimii sitä paremmin mitä lujempaa sitä kuuntelee.[19]

Listasijoitukset muokkaa

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
  Suomi 9. 11 maaliskuu 1981 [4]

Kappaleet muokkaa

A-puoli
NroNimiSanatSävelKesto
1.OnnenpyöräMikkonenMikkonen3.09
2.Läpi unen seinänMustajärviMikkonen, Lehtinen, Mustajärvi3.38
3.Hullut koiratMustajärviMikkonen, Lehtinen, Mustajärvi4.21
4.KorppiMikkonenMikkonen2.17
5.Taivaanrannan maalariMikkonen, MustajärviMikkonen2.53
6.UniMustajärviMikkonen3.48
B-puoli
NroNimiSanatSävelKesto
7.BluesMustajärviMikkonen, Lehtinen, Puukka, Mustajärvi2.04
8.Älä koske!MustajärviMikkonen4.00
9.VankilalauluAinialaAiniala2.54
10.ElluMustajärviMikkonen, Lehtinen, Mustajärvi3.58
11.AvaruusseikkailuMustajärviMikkonen5.39

Kokoonpano muokkaa

Muusikot

  • ”The Jailbird’s” (Pantse Syrjä, Jykä Melartin ja Pate Mustajärvi) – laulu ja soitto kappaleessa ”Vankilalaulu”
  • Kaapo Lehtonen – huilu
  • Maija & Mikko – taustalaulu

Muut

[6]

Painokset muokkaa

Formaatti Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
LP Poko PÄLP 22 2.3.1981 [20]
MC Poko POKS 22 2.3.1981 [21]
CD Poko POKOCD 85 25.1.1993 [16]

Lähteet muokkaa

  • Kontiainen, Vesa: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.
  • Kontiainen, Vesa & Starck, Kjell: Popeda: Ilikeesti kiitää – vuodet 1977–2008. Like, 2009. ISBN 978-952-01-0328-6.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Kontiainen 2004, s. 632.
  2. 1981 Hullut koirat Popeda.org. Viitattu 24.5.2015. [vanhentunut linkki]
  3. a b c d Kontiainen 2004, s. 116.
  4. a b c Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 237. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  5. a b c d Kontiainen 2004, s. 115.
  6. a b Popeda: Hullut koirat -vinyylin takakannen tiedot (PÄLP 22)
  7. a b c Kontiainen 2009: s. 72.
  8. a b Kontiainen 2009: s. 69.
  9. Kontiainen 2009: s. 68.
  10. Kontiainen 2009: s. 70.
  11. a b c Kontiainen 2009: s. 71.
  12. Kontiainen 2004, s. 116.
  13. Musiikkituottajat - Tilastot - Kulta- ja platinalevyt ifpi.fi. Arkistoitu 26.5.2015. Viitattu 2.10.2010.
  14. Kontiainen 2009: s. 431.
  15. Kontiainen 2004, s. 625.
  16. a b Popeda - Hullut Koirat (CD, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)
  17. Kontiainen 2009: s. 70–71.
  18. Kontiainen 2009: s. 73.
  19. Kontiainen 2009: s. 69–70.
  20. Popeda - Hullut koirat (Vinyl, LP, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)
  21. Popeda - Hullut koirat (Cassette, Album) at Discogs Discogs.com. Viitattu 16.6.2015. (englanniksi)