Gustaf Wilhelm Råbergh
Gustaf Wilhelm Råbergh (27. heinäkuuta 1833 Turku – 12. tammikuuta 1890 Vaasa) oli suomalainen senaattori ja Vaasan hovioikeuden presidentti.[1][2]
Råberghin vanhemmat olivat Uudenkaupungin pormestari Johan Vilhelm Råbergh (1801–1879) ja Karolina Kristina Borgeman. Hän kävi Turun yläalkeiskoulua ja Turun lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1852 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1854. Råbergh sai varatuomarin arvon 1857. Råbergh oli Turun hovioikeudessa ylimääräisenä notaarina 1855–1859, kanslistina 1859–1863, ylimääräisenä viskaalina 1863–1865, notaarina 1865–1870, varakanneviskaalina 1870, asessorina 1870–1879 ja hovioikeudenneuvoksena 1879–1884. Hän oli samalla myös kirkollisvirkakunnan leski- ja orpokassan johtokunnan asiamiehenä ja sihteerinä 1863–1880. Råbergh oli vuonna 1884 perustetun lainvalmistelukunnan vanhempana jäsenenä 1884-1885, Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1885–1887 ja Vaasan hovioikeuden presidenttinä 1887–1890.[1][2]
Råbergh oli naimisissa vuodesta 1866 Angelique Henriette Procopén kanssa.[2] Hänen veljiään olivat pormestari, valtiopäivämies Karl Henrik Råbergh ja piispa Herman Råbergh.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Biografia-sampo: Gustaf Wilhem Råbergh. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Gustaf Vilhelm Råbergh. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.7.2015.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Vilhelm Råbergh. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 28.2.2021
|
Edeltäjä: Robert August Montgomery |
Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti 1887-1890 |
Seuraaja: Johan Carl Emil af Frosterus |