Avaa päävalikko
Gortynin lakitekstiä.

Gortynin lait (Gortynin koodi) on nimitys, jota käytetään Gortynin kaupungista Kreetalta löydetystä antiikin aikaisesta lakitekstistä. Se on varhaisimpia ja parhaiten tunnettuja kreikkalaisen poliksen eli kaupunkivaltion lakeja. Lakitekstin sisältävä piirtokirjoitus on kirjoitettu 12 kivipylväästä koostuvaan seinään, ja on toiseksi pisin tunnettu koko antiikin Kreikasta Oinoandan piirtokirjoituksen jälkeen.[1][2][3]

HistoriaMuokkaa

Gortyn oli yksi antiikin Kreetan merkittävimpiä kaupunkeja, ja tunnetaan ennen kaikkea roomalaisen Kreetan ja Kyrenen provinssin pääkaupunkina. Kaupunki oli mahdollisesti Peloponnesokselta tulleiden akhaialaisten perustama.[1] Oikeustieteen historiassa kaupunki tunnetaan ennen kaikkea sen arkeologiselta alueelta löydetystä varhaisesta lakitekstistä, joka on ajoitettu klassisen kauden alkuun vuosiin 480–450 eaa. Aiemmin tekstiä pidettiin yleisesti vielä vanhempana, ja se ajoitettiin arkaaiselle kaudelle 500-luvulle eaa., mutta uudempi tutkimus on osoittanut sen jonkin verran myöhäisemmäksi. Kreetalaiset kaupungit olivat joka tapauksessa ensimmäisiä, joissa lait kirjoitettiin ylös. Lakitekstin ansiosta Gortynin kaupungin lait tunnetaan kreikkalaisista kaupungeista parhaiten heti Ateenan jälkeen.[3] Toinen varhainen esimerkki Kreetalta ovat Dreroksen lait.

 
Gortynin odeionin rauniot, taustalla lakitekstin suojana oleva kunnostettu osa.

Ensimmäisen lakitekstiä sisältävän kiven (pylväästä XI) löysi ranskalainen L. Thenon vuonna 1857. Kivi oli rakennettu osaksi virran varrella ollutta myllyä. Siinä ollut teksti herätti tutkijoiden huomion, sillä se osoittautui hankalaksi tulkita. Vuonna 1878 teksti pystyttiin tulkitsemaan adoptiota koskevan lakitekstin osaksi. Bernard Haussoulier löysi vuonna 1879 lisää kiviä (pylväistä VIII–X), joiden teksti koski perintöoikeutta. Niiden teksti kopioitiin tutkimusta varten. Frederico Halbherr löysi kaikki kirjoituksen 12 tunnettua pylvästä vuonna 1884 kaivamalla seinää esiin aiemmin kopioitujen kivien kohdalta ja ympäriltä.[1]

Lakitekstin ensimmäisiä julkaisuja oli kaksi, Ernst Fabriciuksen (1884) ja Domenico Comparettin (1885) tekeminä. Lakiteksti on pisin tunnettu kreikkalainen lakikokoelma ja sitä on kutsuttu ”piirtokirjoitusten kuningattareksi”, mutta alun perin se on ollut osa paljon pidempää tekstiä.[1][4]

LakitekstiseinäMuokkaa

 
Gortynin lakitekstiseinä.
 
Gortynin lakitekstiseinää.

Lakiteksti oli kirjoitettu kaarevaan kiviseinään, joka on alun perin ollut osa jotakin rakennusta, mahdollisesti ekklesiasterionia tai oikeusistuimen kokoontumispaikkaa. Jos seinä on muodostanut täysiympyrän, sen halkaisija on ollut noin 30 metriä. Roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. seinä siirrettiin osaksi Gortynin tuolloin rakennettua roomalaista odeionia.[1] Tekstin sisältävät kivet ovat nykyisin nähtävissä odeionin yhteyteen kunnostetussa katetussa tilassa.

Lakitekstin tunnettu osa on kirjoitettu 12 kivipylvääseen, joissa kussakin on neljä päällekkäistä kiveä. Alun perin kussakin on ollut ilmeisesti myös viides kivi, sillä teksti katkeaa kesken, mutta seinän siirron yhteydessä alin rivi kiviä on kadonnut mahdollisesti jäätyään ensin alkuperäiselle paikalleen, jonka jälkeen ne on myöhemmin käytetty uudelleen joihinkin muihin rakennuksiin. Jokainen säilyneistä kivistä on numeroitu ilmeisesti siirtämisen yhteydessä. Kunkin pylvään korkeus on noin 1,52 metriä ja koko seinän leveys noin 9,1 metriä. Jokaisessa pylvässä viimeistä lukuun ottamatta on 53–56 tekstiriviä, ja yhteensä kirjoituksessa on noin 600 tekstiriviä.[1]

Kirjoitus on tehty bustrofedonilla, jossa kunkin pylvään ensimmäinen rivi on kirjoitettu oikealta vasemmalle ja tämän jälkeen suunta vaihtuu riveittäin vuorotellen. Kirjoituksen on tehnyt pääosin yksi henkilö, mutta loppuosan on kaivertanut joku toinen. Kirjoitus on tehty arkaaisella kreikkalaisella kirjaimistolla, jossa monien kirjainten ulkoasu poikkeaa nykyisestä (esim. ioota muistuttaa S-kirjainta, pii C-kirjainta ja sigma M-kirjainta), digamma on edelleen käytössä, eikä ei-foinikialaisia kirjaimia fii, khii, psii ja oomega vielä tunnettu. Gortynissä käytetty kirjaimisto vaikuttaa hyvin varhaiselta ja muistuttaa huomattavasti foinikialaista esikuvaa. Kirjoituksen kieli on doorilaista kreikkaa.[1]

LakitekstiMuokkaa

Gortynin lakiteksti jakautuu 35 yksittäiseen lakiin. Niistä 29 muodostavat lakitekstin alkuperäisen osan, ja kuusi viimeistä ovat myöhempiä lisäyksiä. Lait käsittelevät erityisesti avio- ja seksuaalisia rikoksia, avioliittoja ja -eroja, adoptioita ja muita perhesuhteita, omistusoikeutta, perimystä sekä yksilönvapauksia ja orjien oikeuksia. Kokoelma ei säilyneessä muodossaan ole varsinainen systemaattinen lakien kokonaisuus vaan enemmänkin kokoelma erilaisia lakeja sekalaisista aiheista.[2][5]

 
Lakitekstin koko säilyneen osan transkriptio. Teksti alkaa oikeasta yläkulmasta bustrofedonina, ensimmäinen rivi oikealta vasemmalle.

Lakiteksti jakautuu lakeihin seuraavasti:[2][5]

  1. I.2–II.2: Henkilöiden pidättäminen (57 riviä)
  2. II.2–10: Raiskaus (8 riviä)
  3. II.11–16: Naispuolisen orjan pakottaminen sukupuoliyhteyteen (5 riviä)
  4. II.16–20: Viettelyn yrittäminen (4 riviä)
  5. II.20–45: Aviorikos (25 riviä)
  6. II.45–III.16: Avioero (26 riviä)
  7. III.17–37: Aviopuolisoiden erottaminen toisistaan (21 riviä)
  8. III.37–40: Erityiset maksut puolisolle (3 riviä)
  9. III.40–44: Orjien erottaminen toisistaan (4 riviä)
  10. III.44–IV.8: Eronneiden naisten lapset (19 riviä)
  11. IV.8–17: Lasten heitteillejättö (9 riviä)
  12. IV.18–23: Naimattomat orjaäidit (5 riviä)
  13. IV.23–V.1: Omaisuuden jakaminen lapsille (32 riviä)
  14. V.1–9: Naisille annettuja lahjoja koskevien lakien taannehtimattomuus (8 riviä)
  15. V.9–54: Maaomaisuuden periminen ja jakaminen (45 riviä)
  16. VI.1–2: Lahjojen antaminen tyttärelle (1 rivi)
  17. VI.2–46: Omaisuuden myynti ja kiinnitys (44 riviä)
  18. VI.46–56: Vankien lunnaat (10 riviä)
  19. VI.56(?)–VII.10: Orjamiesten ja vapaiden naisten avioliitto (10 riviä)
  20. VII.l0–15: Isännän velvollisuudet orjaansa kohtaan (5 riviä)
  21. VII.15–VIII.30: Perijättären avioituminen tai uudelleen avioituminen (70 riviä)
  22. VIII.30–IX.1: Lisää säännöksiä koskien perijättäriä (26 riviä)
  23. IX.l–24: Perijättären omaisuuden myynti tai kiinnitys (23 riviä)
  24. IX.24–40: Perillisten velvollisuudet (16 riviä)
  25. IX.40–43: Poika takaajana (3 riviä)
  26. IX.43–X.?: Liikesopimukset (11+ riviä)
  27. X.?–25: Miesten lahjat naisille (10+ riviä)
  28. X.25–32: Rajoituksia orjien myymiseen (7 riviä)
  29. X.33–1I.23: Adoptio (43 riviä)
  30. XI.24–25: Lisäys lakiin 1 (1 rivi)
  31. XI.26–31: Tuomareiden velvollisuudet (5 riviä)
  32. XI.31–45: Lisäys lakiin 24 (14 riviä)
  33. XI.46–55: Lisäys lakiin 6 (9 riviä)
  34. XII.1–5: Lisäys lakiin 27 (4 riviä)
  35. XII.6–19: Lisäys lakiin 22 (13 riviä)

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Willetts, Ronald F. (toim.): The Law Code of Gortyn, s. 3–5. Walter de Gruyter, 1967. ISBN 3110051761. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c Gagarin, Michael: The Organization of the Gortyn Law Code Duke University. Viitattu 15.1.2018.
  3. a b Gortyn Ancient town InterKriti. Viitattu 15.1.2018.
  4. The Law Code of Gortyn (Crete), c. 450 BCE Ancient History Sourcebook. Fordham University. Viitattu 15.1.2018.
  5. a b Kristensen, Karen Rørby: Codificiation, tradition and innovation in the law code of Gortyn ledonline.it. Viitattu 15.1.2018.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Willetts, Ronald F.: The Law Code of Gortyn. Walter de Gruyter, 1967. ISBN 3110051761.

Aiheesta muuallaMuokkaa