Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo kristillisdemokraatista, jota ei pidä sekoittaa myöhempään sosiaalidemokraattiseen liittokansleri Gerhard Schröderiin.
Gerhard Schröder.

Gerhard Schröder (11. syyskuuta 1910 Saarbrücken31. joulukuuta 1989) oli länsisaksalainen kristillisdemokraattista unionia (CDU) edustanut poliitikko. Hän toimi Saksan liittoneuvoston sisäministerinä 1953–1961, ulkoministerinä 1961–1966 ja puolustusministerinä 1966–1969. Vuoden 1969 liittopresidentinvaaleissa hän hävisi niukasti sosiaalidemokraatti Gustav Heinemannille.

Saarbrückeniläisen rautatievirkailijan pojaksi syntynyt Schröder opiskeli oikeustiedettä Königsbergin yliopistossa, kaksi lukukautta Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja lopuksi Bonnin yliopistossa. Hän toimi asianajajana 1930-luvulla, liittyi Hitlerin kansallissosialistiseen puolueeseen ja myös sen puolisotilaalliseen Sturmabteilungiin ja palveli sitten Natsi-Saksan asevoimissa rivimiehenä. Sodan jälkeen hän jatkoi lakimiehenä elinkeinoelämän palveluksessa, kunnes tuli valituksi liittopäiville CDU:n edustajana 1949.[1]

Sisäministerinä 1953–1961 Schröder ajoi voimakkaasti kommunistisen puolueen kieltämistä Länsi-Saksassa, mikä toteutuikin. Hänen nimittämisensä ulkoministeriksi herätti oppositiossa kritiikkiä hänen natsitaustansa vuoksi. Siinä virassa hän korosti hyviä suhteita Yhdysvaltoihin mutta halusi myös neutralisoida suhteita Puolan ja muiden Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneitten Itä-Euroopan maiden kanssa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Iloniemi, Jaakko: ”Schröder, Gerhard (1910)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 169–170. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gerhard Schröder (CDU)