Geminos Rhodoslainen (m.kreik. Γεμῖνος ὁ Ῥόδιος, Geminos ho Rhodios, lat. Geminus; 1. vuosisata eaa./jaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hänen elinajakseen on arvioitu 130–60 eaa. tai 10 eaa. – 60 jaa.[1]

Geminoksen katsotaan opiskelleen Rhodoksen koulussa ja myöhemmin Poseidonioksen alaisuudessa. Hän kirjoitti uransa aikana johdantoteoksia matematiikkaan ja tähtitieteeseen. Hänen tähtitieteelliset havaintonsa sisältävät muun muassa havainnon siitä, että päivän pituus vaihtelee eri puolilla maailmaa. Hänen teoksensa Isagoge perustui Hipparkhoksen teoksiin.

Hänen matemaattiset teoksensa jakoivat matematiikan puhtaaseen ja sovellettuun matematiikkaan. Puhtaaseen matematiikkaan kuuluivat lukuteoria ja lukujen erilaiset ominaisuudet. Sovellettuun matematiikkaan kuuluivat maanmittaus, musikaalinen harmonia, optiikka, tähtitiede, mekaniikka ja kirjanpito.

Kuussa oleva kraatteri Geminus on nimetty hänen mukaansa.

TeoksetMuokkaa

  • Isagoge (Johdanto tähtitieteeseen)
  • Matematiikan teoria (sittemmin kadonnut, mutta siteerattu useissa muissa teoksissa)

LähteetMuokkaa

  1. J J O'Connor and E F Robertson: Geminus MacTutor. Viitattu 4.3.2017.