Persaios
Persaios (m.kreik. Περσαῖος) (306–243 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalainen filosofi. Hän oli Demetrioksen poika ja kotoisin Kitionista.
Elämä muokkaa
Persaios oli Zenon Kitionilaisen ystävä ja oppilas ja asui tämän kanssa samassa talossa.[1] Myöhempien lähteiden mukaan hän olisi ollut Zenonin palvelijoita,[2] jonka kuningas Antigonos II oli lähettänyt tämän luokse auttamaan kirjoitustyössä.[1] Kertomuksen lähteenä vaikuttaa kuitenkin olevan Bionin Persaioksesta tekemä sarkastinen huomautus – nähtyään Persaioksen patsaan, jossa luki ”Persaios, Zenonin oppilas” (Persaion Zenonos kitiea), hän hymähti, että siinä olisi tullut lukea ”Persaios, Zenonin palvelija” (Persaion Zenonos oikitiea).[3]
Tiedetään, että Antigonos II kutsui Zenonin hoviinsa Pellaan[1] noin vuonna 276 eaa. Zenon kieltäytyi ikänsä vuoksi ja lähetti sen sijaan oppilaansa Persaioksen ja Filonides Thebesläisen. Persaioksesta tuli merkittävä henkilö Makedonian hovissa. Sen jälkeen kun Antigonos valtasi Korintin noin vuonna 244 eaa., Persaios nimettiin kaupungin arkontiksi. Hän kuoli vuonna 243 eaa. puolustaessaan kaupunkia Aratos Sikyonilaisen hyökkäystä vastaan.[4]
Teokset muokkaa
Persaioksen kirjoituksista on säilynyt vain katkelmia. Diogenes Laertioksen mukaan hän kirjoitti seuraavat teokset:[1]
- Kuninkuudesta (Περὶ βασιλείας, Peri basileias)
- Spartan valtiomuoto (Πολιτεία Λακωνική, Politeia lakōnikē)
- Avioliitosta (Περὶ γάμου, Peri gamū)
- Jumalanpilkasta (Περὶ ἀσεβείας, Peri asebeias)
- Thyestes (Θυέστης, Thyestēs)
- Rakkauksista (Περὶ ἐρώτων, Peri erōtōn)
- Kehotuksia (Προτρεπτικοί, Protreptikoi)
- Pohdiskeluja (Διατριβῶν, Diatribōn)
- Juttuja (Χρειῶν, Khreiōn)
- Muistelmia (Ἀπομνημονεύματα, Apomnēmoneumata)
- Vastine Platonin Lakeihin (Πρὸς τοὺς Πλάτωνος νόμους, Pros tūs Platōnos nomūs)
Persaioksen filosofisista opeista Cicero mainitsee, että Persaios olisi sanonut, että ihmiset olivat tehneet monia hyödyllisiä ihmiskuntaa auttavia löytöjä, joita pidettiin jumalina, ja jumalien nimiä oli myös annettu hyödyllisille aineellisille kappaleille. Näin niitä ei voinut pitää jumalien luomuksina vaan itsessään jumalallisina.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit VII.36.
- ↑ Aulus Gellius: Attikan öitä, II.18.8.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai IV.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus, kirja II: Korintti (Arkistoitu – Internet Archive), 2.8.4.
- ↑ Cicero: De Natura Deorum 1.15.
Aiheesta muualla muokkaa
- Persaeus (englanniksi)
| Varhaisstoa |
Zenon Kitionilainen · Dionysios · Ariston Khioslainen · Persaios · Kleanthes · Khrysippos · Herillos · Sfairos · Zenon Tarsoslainen · Diogenes Babylonialainen · Krates Malloslainen · Antipatros Tarsoslainen · Apollodoros |
|---|---|
| Keskistoa |
Panaitios · Dardanos · Mnesarkhos · Hekaton · Polemon Ilionlainen · Poseidonios · Iason Nysalainen · Diodotos · Antipatros Tyroslainen, vanhempi · Antipatros Tyroslainen, nuorempi · Geminos · Athenodoros Kananalainen |
| Myöhäisstoa |
Attalus · Seneca · Eufrates · Epiktetos · Lucius Annaeus Cornutus · Musonius Rufus · Athenodoros Kordylion · Junius Rusticus · Hierokles · Sekstos Khaironeialainen · Marcus Aurelius |