Fritz Hofmann

saksalainen yleisurheilija ja telinevoimistelija

Fritz Hofmann (19. kesäkuuta 187114. heinäkuuta 1927) oli saksalainen yleisurheilija ja telinevoimistelija. Hän kilpaili urallaan vain Ateenan olympialaisissa, vuonna 1896. Hofmann voitti urheilu-urallaan neljä olympiamitalia, joista kaksi oli kultaisia, yksi hopeinen ja yksi pronssinen.

Mitalit
Fritz Hofmann
Fritz Hofmann
Maa:  Saksan keisarikunta
Olympiarenkaat Olympialaiset
Miesten yleisurheilu
Hopeaa Hopeaa Ateena 1896 100 m
Miesten telinevoimistelu
Kultaa Kultaa Ateena 1896 Nojapuut (joukkue)
Kultaa Kultaa Ateena 1896 Rekki (joukkue)
Pronssia Pronssia Ateena 1896 Köysikiipeily

Hofmann kilpaili Ateenan kisoissa 1896 viidessä yleisurheilulajissa. Nämä olivat 100 metrin ja 400 metrin juoksut, korkeushyppy, kuulantyöntö ja kolmiloikka. Sadalla metrillä hän oli alkueränsä toisella sijalla ja pääsi finaaliin ajalla 12,6 sekuntia. Hän tuli toiseksi myös finaalissa, jossa hän jäi kaksi kymmenystä Tom Burkesta, joka voitti kilpailun.

400 metrillä Hofmann pääsi myös finaaliin oltuaan toinen alkuerässä ajallaan 58,6 sekuntia huolimatta siitä, että hän joutui juoksemaan 402 metriä rangaistukseksi varaslähdöstä. Finaalissa Hofmann kuitenkin jäi neljänneksi.

Korkeushypyssä Hofmann jäi viimeiseksi viidestä kilpailijasta, kun hänen tuloksekseen jäi 155 senttimetriä. Kolmiloikassa hän oli kuudennella tai seitsemännellä sijalla. Koko kilpailussa oli mukana seitsemän osanottajaa. Myös kuulantyönnössä hän oli viimeisten kilpailijoiden joukossa, sijoilla 5-7,

Voimistelussa Hofmann sai mitalin kaikista kolmesta lajista, joihin hän osallistui. Köysikiipeilyssä hän voitti pronssia, ollen viidestä kilpailijasta kolmanneksi paras. Hän oli paras kilpailija heistä, jotka eivät pystyneet kiipeämään koko 14-metristä köyttä huipulle saakka.

Nojapuiden joukkuekilpailussa Hofmann oli Saksan joukkueen kapteeni, kun se kilpaili kahta kreikkalaista joukkuetta vastaan. Saksan joukkue voitti kilpailun. Rekin joukkuekilpailussa Hofmannilla oli helpompi työ johtaa joukkueensa voittoon, sillä tuossa kilpailussa Saksalla ei ollut yhtäkään vastustajaa.

Lähteet

muokkaa