Wikipedia

Finn-Korkki

suomalainen yritys

Finn-Korkki on Hämeenlinnassa sijaitseva perheyritys, joka valmistaa pullojen sulkimia, korkkeja, rengassuljinlaitteita ja metallisia kansia esimerkiksi kynttilöihin.[3] Finn-Korkki on Pohjoismaiden ainoa metallipullonkorkkien valmistaja.[4]

Finn-Korkki Oy
Finn-Korkin tehdas vuonna 2018
Finn-Korkin tehdas vuonna 2018
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 1871[2]
Toimitusjohtaja Rolf Nygård[1]
Kotipaikka Hämeenlinna[1]
Toiminta-alue globaalisti
Toimiala kevytmetallien pakkaus[1]
Tuotteet sulkimia, korkkeja, rengassuljinlaitteita, metallisia kansia[3]
Liikevaihto 9,924 milj. euroa (2023)[1]
Liikevoitto 1,343 milj. euroa (2023)[1]
Henkilöstö 32 (2023)[1]
Omistaja Rolf Nygårdin perhe[3]
Kotisivu www.finn-korkki.com/fi/

Historia

muokkaa

Wicanderin suvun yritykset 1868–1990

muokkaa
 
August Wicander

Finn-Korkin juuret alkavat vuodesta 1868,[3] jolloin ruotsalainen teollisuusmies August Wicander (1836–1891[5]) perusti ensimmäisen yrityksensä[6] Ruotsissa. Wicander päätyi korkkialalle sattumalta vaihtaessaan maatilansa Tukholmassa sijaitsevaan kiinteistöön. Kiinteistön omistanut G.A. Horner ei ollut sairastumisensa vuoksi ehtinyt viedä paikalta korkkileikkuriaan, jota käytettiin olut- ja viinipullojen korkkien leikkaamiseen. Yrityksistään huolimatta Wicander ei saanut myytyä ostamaansa liiketilaa, vaan huomattuaan korkeilla olevan kysyntää hän alkoi valmistaa niitä itse.[7]

1890-luvulta lähtien yhtiöllä oli omia laivoja, joilla tuotiin korkkeihin tarvittavaa puutavaraa Portugalista. Ensimmäisen laivan nimi oli A. Wicander ja sen neitsytmatka tehtiin vuonna 1891.[7] Kun August Wicander samana vuonna 54-vuotiaana menehtyi, yritystoimintaa jatkoi hänen[6] poikansa Hjalmar Wicander (1860–1939).[5]

1910-luvulla alettiin valmistaa Alka-korkin edeltäjää, Ideal-korkkia. Sitä tehtiin Nya A/B Fermia -yhtiössä Helsingborgissa ja Riiassa.[8] Yhtiöön kuului lukuisia tehtaita, toimistoja ja varastoja Euroopassa ja Venäjällä.[2] Venäjän tehtaat menetettiin Venäjän vuoden 1917 vallankumouksien vuoksi[8] seuraavana vuonna, kun Neuvostoliitto takavarikoi maassa toimineiden ulkomaalaisten yritysten omaisuuden korvauksetta. Hjalmar Wicander jäi eläkkeelle 1918 ja hänen paikkansa toimitusjohtajana otti hänen 33-vuotias poikansa Carl August Wicander (1885–1952[5]), joka oli toiminut yrityksessä 19-vuotiaasta lähtien. Perheyrityksessä työskenteli myös Hjalmar Wicanderin veli ja Carl August Wicanderin serkkuja. Tuotantoa jatkettiin Liettuassa, joka oli itsenäistynyt maailmansodan myötä. Myös vastikään itsenäistyneeseen Puolaan perustettiin tuotanto- ja myyntiyhtiö. Neuvostoliitossa toimintaa ei sen sijaan voitu jatkaa. Sotien myötä Wicanderien oma pääoma oli kuihtunut 1,5 miljoonaan kruunuun, eli uusi toimitusjohtaja joutui aloittamaan työnsä aiempaan verrattuna melkein tyhjästä.[9]

1920-luvun alussa toimintaa vaikeutti deflaatio, mutta vuosikymmenen puolivälistä lähtien yritys alkoi taas kasvaa esimerkiksi linoleumiliiketoiminnan myötä. Myös neuvostoliittolaiset halusivat ostaa yhtiöltä korkkia välikäsien kautta. Yhtiö pelkäsi raaka-ainepulaa, kun korkinsulkimien, korkkilattioiden ja -eristeiden kysyntä alkoi kasvaa yleisen elintason nousun vuoksi hurjaa vauhtia. Siksi yhtiö kiinnostui muista pullonsulkimista, kuten patenttikorkeista ja Alka-korkeista. Vuonna 1927 saksalainen kilpailija osti yhtiön linoleumi-tehtaan Göteborgista lähes 16 miljoonalla kruunulla, joka oli siihen aikaan valtava summa.[9]

Vuonna 1933 Wicanders osti Svenska Patentkorkfabriken-yhtiön, joka oli keskittynyt alumiiniseen Alka-pullonsulkimeen liittyvään liiketoimintaan ja sen kansainvälisiin patentteihin. Yhtiön oli perustanut Linköpingistä asuva tehtailija-keksijä Josef Jonsson. Wicanders muutti yhtiön nimen muotoon[8] AB ALKA Aluminiumkapslar.[10] Jonssonin kehittämä repäisykorkki stansattiin alumiininauhasta ja siinä oli luonnonkorkkitiiviste. Alumiinikorkit syötettiin pullojen suulle linjastolla, joka myös sulki pullot automaattisesti.[8]

Alka-sulkimia seurasivat 1970-luvulla tuotantoon otetut helposti käsin avattavat alumiiniset MaxiCap-pullonsulkimet[6] (Takuukorkit[11]). Vuonna 1979 Wicanders-yhtymällä oli 900 työntekijää Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Yhtiön tuotantolaitoksissa valmistettiin pullonsulkijoiden lisäksi rakennusmateriaaleja korkkilevyistä. Wicandersilla oli repäisykorkkeihin maailmanlaajuinen patentti.[12]

Vuonna 1987 ruotsalainen AB Wicanders Korkfabriker jaettiin kahteen osaan: Wicanders Kapsyl AB ja Wicanders AB.[13] Vuonna 1989 kansainvälisesti toiminut Wicanders Kapsyl joutui selvitystilaan[3] ja ajautui konkurssiin.[14] Portugalilainen Corticeira Amorimin (Amorim Cork International) osti samana vuonna[11][15] Wicanders AB:n ja siirsi tuotannon kotimaahansa.[13] Wicanders on nykyisin Corticeira Amorimin korkkialattiabrändi.[15] [16] Suomessa Wicanders Kapsyl AB:n tarina jatkui yhtiön tytäryhtiön johdon ostettua Finn-Korkki-tehtaan vuonna 1989.[3]

Wicanderien perintö

muokkaa
 
Hjalmar Wicander vuonna 1936

Perheyritystä johtaneet Hjalmar Wicander ja hänen poikansa Carl August Wicander käyttivät yrityksistä saamaansa varallisuutta hyväntekeväisyyteen. He lahjoittivat Djurgårdenissa sijainneen Wicanderin villan (nykyisin Villa Lusthusporten) Nordiska museet-museolle ja Harpsundin herraskartanon Ruotsin valtiolle.[5] Harpsund toimii nykyään Ruotsin pääministerin vapaa-ajan asuntona.[17]

1910-luvulla Hjalmar Wicander rahoitti pronssisen Pyhä Yrjö ja lohikäärme -patsaan (Sankt Göran och draken) valmistuksen. Se on kopio 1480-luvulta peräisin olevasta puuveistoksesta, joka sijaitsee Tukholman Suurkirkossa. Pronssipatsas sijaitsee Tukholman vanhassa kaupungissa.[18] Hän lahjoitti myös Ruotsin kansallismuseolle merkittävän miniatyyrimaalausten kokoelman. Maalaukset sijoitettiin hänen nimeään kantavaan saliin (Wicanderska miniatyrkabinettet).[19]

 
Carl August Wicander vuonna 1940

Carl August Wicander kirjoitti perheyrityksen historiasta kolmiosaisen kirjasarjan, joka julkaistiin 1950-luvulla.[20]

Wicander-yritykset Suomessa 1871–1990

muokkaa

Vuonna 1871 August Wicander tapasi Suomessa tehtailija Paul Sinebrychoffin ja päätti hänen kanssaan keskustellessaan perustaa maahan tehtaan. Suomen suurruhtinaskunnassa häntä kiinnosti paitsi suomalaiset asiakkaat myös se, että Suomessa valmistetut tuotteet voitiin viedä tullitta Venäjän keisarikuntaan.[7] Saatuaan lainan hän perusti vielä samana syksynä Åbo Korkfabrik -tehtaan,[6] Turun korkkitehtaan[2] osoitteeseen Kauppiaskatu 21.[7] Se oli Suomen ensimmäinen korkkitehdas.[21] Tuotteet valmistettiin korkkitammen kaarnasta tehdystä luonnonkorkista.[22] Sinebrychoff piti tapaamisessa Wicanderille antamansa lupauksen ja Sinebrychoffin panimosta tuli korkkitehtaan pitkäaikainen asiakas.[7]

 
Linnankadun rakennus, jossa korkkitehdas sijaitsi vuosina 1893–1929[13] on nykyään suojeltu.[23] Kuva on vuodelta 2014.

Vuonna 1893 A/B Wicander & Larsonin korkkitehdas avasi Turun Linnankadulle rakentamansa tehtaan.[19]

Vuonna 1931 Wicander & Larson (Wicla) siirsi teollisen toimintansa uuteen Korkkitehdas Oy-yhtiöön[13] ja vastasi sen tuotteiden markkinoinnista.[11] Wicander & Larsonin muuta liiketoimintaa olivat korkkimattojen (linoleumi) maahantuonti ja myynti. Se myi myös mattoja ja tapetteja tukkukaupan ja vähittäismyynnin kautta.[13] Yhtiö markkinoi myös tuotteita, joita valmistivat konsernin kaksi muuta suomalaista tehdasta, Oy Plyyshi & Matto Ab (Plyma) ja Drumsö Korkfabrik (Oy Korkkieristys).[6]

1950-luvulla Korkkitehdas Oy myi Suomessa Alka-pullonsulkimia panimoille ja virvoitusjuomatehtaille sekä omia tuotteitaan, kuten Kork-o-Plast- ja Wood-o-Plast- lattiapäällysteitä ja seinäpaneeleita.[11]

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa yhtiön Suomen tehtaat suljettiin ja Wicander & Larson keskittyi myymään Wicandersin muissa maissa tuottamia korkkilattioita ja pullonsulkimia.[6]

Vuonna 1971 ruotsalainen Tarkett osti Wicander & Larsonin,[13] joka oli toiminut sen agenttina Suomessa. Vuonna 1972 Wicander & Larson alkoi toimia nimellä Tarkett Oy[24] ja Korkkitehdas nimellä Oy Wicanders Ab.[11]

 
Finn-Korkin valmistama kaksiosainen rengaskorkki

Vuonna 1979 Wicanders avasi Hämeenlinnaan Finn-Korkki-tehtaan, jossa valmistettiin kruunukorkkeja ja MaxiCap-sulkimia.[3] Suurin syy yrityksen perustamiseen oli, että suomalaiset panimot halusivat saada taas lähellä valmistettuja korkkeja.[4] Tehtaan sijoituspaikaksi harkittiin Helsinkiä, Riihimäkeä ja Hämeenlinnaa.[12] Logistisista syistä päädyttiin Hämeenlinnaan,[25] mutta osansa oli myös sillä, että Huhtamäki oli myynyt hämeenlinnalaisen Pakkaustehdas Polarpakin peltirasianvalmistukseen keskittyneen liiketoimintayksikön G. W. Sohlberg-yritykselle.[26] G. W. Sohlberg siirsi Polarpakin laitteet Helsingin tehtaalleen Herttoniemeen, ja tarjosi sieltä töitä myös osalle tehtaan työntekijöistä. [27] Yrityskaupan myötä vapautunutta Polarpakin henkilöstöä ja myös osaa sen laitteistoista voitiin hyödyntää Finn-Korkin tehtaalla.[25] Finn-Korkki Oy:n tehtaan toimitusjohtajana aloitti Erkki Räsänen, Polarpakin tehdaspäällikkö.[12] Wicanders-yhtiön suomalainen markkinointiyhtiö Oy Wicanders Ab muutti myös Hämeenlinnan tehtaan yhteyteen.[12][11]

1980-luvun alussa Finn-Korkki Wicanders kehitti MaxiCrown-rengassulkimen. MaxiCapiin verrattuna siihen kului vähemmän raaka-ainetta.[28] Uusi tuote tuotiin markkinoille vuonna 1984.[3] Kaksiosaisessa sulkimessa oli erillinen kuori- ja rengasosa.[6] Suomalaiset panimot käyttivät rengaskorkkeja 1980-luvulla limonadeissaan, mutta seuraavalla vuosikymmenellä panimot vaihtoivat ne hinnaltaan halvempiin kruunukorkkeihin.[14][29] Finn-Korkin vienti aloitettiin vuonna 1988 Ruotsista.[6]

Joulukuussa 1990 emoyhtiö osti Oy Wicanders Ab -yhtiön tavaravaraston ja käyttöomaisuuden. Lattiapäällysteliiketoiminnan osti Partek Oy Ab. [11]

Finn-Korkki 1989–1999

muokkaa
 
Rolf Nygård vuonna 2006

Kun Wicanders-emoyhtiö joutui selvitystilaan vuonna 1989,[3] 15 henkilön työllistäneen[2] Finn-Korkin omistajuutta tarjottiin Rolf Nygårdille.[3] Hän oli aloittanut Finn-Korkissa vuonna 1981 laadunvalvontapäällikkönä ja toiminut sittemmin tuotantopäällikkönä ja toimitusjohtajana, mutta epäröi nuoren ikänsä vuoksi lähteä yrittäjäksi yksin.[3] Saatuaan kolme päivää miettimisaikaa[14] hän pyysi kumppanikseen yhtiön talouspäällikköä.[3] Tehdas alkoi valmistaa korkkien lisäksi myös tuikkukynttilöissä tarvittavia kuppeja.[6] Ulkokynttilöiden kannet otettiin valikoimiin vuonna 1992.[6]

Finn-Korkki aloitti idänkaupan 1990-luvulla,[3] Ukrainan viennin vuonna 1994.[2] Vuonna 1998 se osti Hämeenlinnan Grafipalvelu Oy:n, jolta oli ostanut muun muassa painopinnanvalmistusta. Finn-Korkilla oli 30 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 30 miljoonaa markkaa.[30]

Finn-Korkki 2000–

muokkaa

Vuonna 2000 Finn-Korkki suunnitteli ruotsalaiselle Absolut Vodkalle pullonsulkimen.[6] Seuraavana vuonna MaxiCrown-tuotteen nimeksi vaihdettiin RingCrown. Nimi on rekisteröity Finn-Korkille.[28]

Vuonna 2002 Finn-Korkki vei tuotteitaan 22 maahan, joista suurimpia olivat Saksa, Puola, Ruotsi, Viro, Venäjä, Itävalta, Bulgaria, Latvia ja Oman. Yhtiöllä oli 39 työntekijää.[31]

Vuonna 2004 rengaskorkeille rakennettiin uusi tuotantolinja.[32] Nygård lunasti yhtiökumppaninsa osuuden perheelleen.[2]

Vuonna 2007 yhtiö osti Australiasta konkurssiin menneen kilpailijan jäljiltä parikymmentä kontillista tavaraa,[3] mukaan luettuna tämän käyttämät koneet.[22] Isojen repäisykorkkien (RipCap) valmistamiseen tarkoitetut tuotantokoneet asennettiin Finn-Korkin entisiin varastotiloihin ja niiden käyttöönottoa oli ohjeistamassa entinen omistaja.[29]

Vuonna 2012 yhtiön tilat yli kaksinkertaistuivat,[3] kun vanhan 1800-neliöisen tuotantohalliin tehtiin 2000 neliön kokoinen laajennus.[4] Seuraavan vuoden liikevaihto oli 9,1 miljoonaa euroa[22] ja kauppaa tehtiin 40 maassa.[25]

Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi painolinja.[3] Linjaan tarvitut koneet ostettiin Sisiliasta. Laajennus ja painokone maksoivat yhteensä viisi miljoonaa euroa.[4] Syksyllä yhtiö kärsi suuren tappion saatuaan Donetskista Itä-Ukrainasta lähes 8 miljoonan korkin tilauksen.[3] Ostaja jäi väärälle puolen rajaa eikä korkkeja voitu toimittaa[4] ja ne piti lopulta toimittaa kierrätykseen. Asiakkaan menetys vastasi noin viidennestä yhtiön liikevaihdosta ja opetti sen välttämään Venäjän markkinoita.[3] Yhtiö oli aloittanut viennin myös Irakiin, mutta Isisin valtaus sotki kuljetukset ja asiakkuus päättyi.[2] Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 7,5 miljoonaa euroa.[2]

Vuonna 2020 korona aiheutti liikevaihtoon noin viidenneksen vähennyksen, kun esimerkiksi asiakasravintolat oli suljettu,[3] tax-free-myymälöissä ei ollut matkustajia ja juhlia peruttiin.[33] Seuraavana vuonna yhtiön liikevaihdosta yli 90 prosenttia tuli viennistä ja liikevaihto oli samalla tasolla kuin ennen koronaa, 7,5 miljoonaa euroa.[3]

Organisaatio

muokkaa
 
Finn-Korkin valmistama kruunukorkki

Vuonna 2023 yhtiöllä oli 32 työntekijää.[1] Toimitusjohtajana on toiminut 1980-luvun lopulta lähtien Rolf Nygård.[3] Nygårdin kaikki viisi lasta ovat työskennelleet jossain vaiheessa yhtiössä.[2] Vuonna 2024[34] hänen poikansa Daniel Nygård toimii yhtiössä tuotantopäällikkönä.[4]

Työtä tehdään arkipäivisin kolmessa vuorossa.[4]

Tuotteet ja markkinat

muokkaa

Finn-Korkki on Pohjoismaiden ainoa metallisia pullonkorkkeja valmistava yritys.[2] Noin 90 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä, asiakkaita Finn-Korkilla on yli 50 maassa. Markkinoista suurimpia ovat Ruotsi, Puola, Saksa ja Unkari.[3] Yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi Heineken International ja Carlsberg.[35]

Vuonna 2024 yhtiö valmisti kuutta erilaista korkkimallia.[36]

Rengaskorkit

Noin 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta saadaan rengaskorkeista, repäisykorkeista, jotka avataan korkkiin liitetystä renkaasta vetämällä.[3] [29] Rengaskorkkia käytetään esimerkiksi keskieurooppalaisissa erikoisoluissa ja juomissa, erityisesti Puolassa ja Saksassa.[32] Suomessa repäisykorkkeja käyttää Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Laihian Mallas.[29] Rengaskorkin voi avata ilman ilman työkaluja, eikä sitä voi sulkea uudestaan, jolloin käyttäjä voi olla varma pullon koskemattomuudesta.[29] Rengassulkimia on kolmea päätyyppiä: yksiosaiset, kaksiosaiset ja isot rengassulkimet (RipCap).[22] [29] Vuonna 2015 rengassulkimia valmisti vain muutama yritys maailmassa,[22] [22] joista Finn-Korkki oli ainoa eurooppalainen.[29] RipCapeja käytetään esimerkiksi shoteissa, viineissä ja energiajuomissa.[29]

Kruunukorkit

Yhtiö valmistaa myös kruunukorkkeja, joiden osuus liikevaihdosta on noin neljännes.[3] Suomessa korkkeja myydään muun muassa Olville ja pienpanimoille.[2]

Erikoissulkimet kuten alumiiniset kierrekorkit

Alumiinisia kierrekorkkeja käytetään muun muassa niin sanotuissa premium-luokan pullovesissä, joita myydään ravintoloissa esimerkiksi Chilessä, Italiassa ja Sveitsissä.[3] Finn-Korkki valmistaa pullonsulkimia muun muassa Absolut Vodkalle,[6] Danzka Vodkalle[2] ja Veen Watersille.[33]

Laitteet ja koneet
 
RingCrown Hopper feeder - linjasto

Yhtiö suunnittelee ja valmistaa pullotuksessa tarvittavia laitteita kuten kruunukorkkien sulkemispäitä, rengassulkimien asettelijoita, sulkimien kuljetukseen tarkoitettuja rännejä ja lajittelijoita.[37] Rengassuljinlaitteita on myyty esimerkiksi Australiaan, Tunisiaan[22] ja Kiinaan.[4]

Muut tuotteet

Yritys valmistaa myös hautakynttilöiden metallisia kansia.[4] Suurin osa Suomen liikevaihdosta saadaan alumiini- ja tinapeltikorkkien valmistuksesta syntyvän hukkamateriaalin myynnistä kierrätyskäyttöön.[22]

Yhteiskuntavastuu

muokkaa

Yhtiö puhdistaa VOC-päästöjään (liuotepäästöjä) polttamalla ne painokoneen yhteyteen asennetussa keraamisessa kennossa, jolloin ne muuttuvat ympäristölle vaarattomiksi. Yritys on vähentänyt hukkaenergian määrää. Ylijääneet raaka-aineet kierrätetään.[4]

Tunnustuksia

muokkaa
  • Vuonna 1997 Finn-Korkki palkittiin Hämeenlinnan vuoden yrittäjänä[38]
  • Finn-Korkki sai Hämeen yrittäjien vientipalkinnon vuonna 2002[39]
  • Finn-Korkin korkkia käyttävä Veen luksuslähdevesipullo voitti syksyllä 2007 kansainvälisen Paras lasipullo -kilpailun.[29]
  • Vuonna 2012 Asiakastieto valitsi Finn-Korkin Kanta-Hämeen vahvimmaksi yritykseksi.[40]
  • Vuonna 2013 Nygård valittiin maakunnan vuoden yrittäjäksi.[14]
  • Finn-Korkki sai Nuorkauppakamarin Vuoden Vientitykki-palkinnon vuonna 2014.[41]
  • Yhtiölle on myönnetty ISO 9001-laatu- ja ISO 14001-ympäristöstandardit[4] sekä ISO 45001-työterveys- ja -turvallisuus- ja ISO 22000 HACCP-standardit.[42]

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Järventie, Tapio: Linnani on kotini; Tarinoita Hämeenlinnasta, Pesämuna Oy, ISBN 9519874836 (2004)

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h Finn-Korkki Oy Kauppalehti. 11.6.2024. Viitattu 11.6.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Maailman kriisit piinaavat suomalaisfirman bisneksiä: 7,8 miljoonaa korkkia piti hävittää sodan takia www.iltalehti.fi. Viitattu 5.6.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Pasi Lehtinen: Pullonkorkkeja valmistava perheyritys sai kallista oppia siitä, mitä tapahtui Ukrainassa – ”Olemme tulleet varovaisemmiksi” Talouselämä. 17.4.2022. Viitattu 5.6.2024.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Koskenranta, Riikka: Tinkimätön korkkitehtailija. Yrittäjä, 03/2020, s. 8-13. Suomen yrittäjät.
  5. ↑ a b c d Research Project: The Wicander Family Centrum för Näringslivshistoria. Viitattu 11.6.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l Pasi Lehtinen: Ruotsalainen teollisuusmies perusti 1800-luvun Turkuun yrityksen, josta kasvoi mittava korkki-imperiumi Talouselämä. 17.4.2022. Viitattu 5.6.2024.
  7. ↑ a b c d e Wicander, Carl August: Wicanders. Industriidkare och affärmän under tre generationer. August Wicander (1. osa), s. 40-41,68-69,276-277. P. A. Norstedt & Söners förlag, 1950.
  8. ↑ a b c d Wicander, Carl August: Wicanders. Industriidkare och affärmän under tre generationer. Carl August Wicander (3. osa), s. 237,311,365-367. P. A. Norstedt & Söners förlag, 1952.
  9. ↑ a b Ullman, Magnus: Så levde de. Om några framgångsrika första generationens affärsmäns liv och leverne i slutet av 1800-talet och framöver, s. 108. Bokförlaget Magnus Ullman, 1998.
  10. ↑ ALKA digitaltmuseum.se. Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e f g Korkkitehdas Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.6.2024.
  12. ↑ a b c d Korkkitehdas tulee Hämeenlinnaan. Hämeen Sanomat, 10.4.1979.
  13. ↑ a b c d e f Ab Wicander & Larson — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 3.7.2024.
  14. ↑ a b c d Maakunnan vuoden yrittäjä: Menestystarina rengaskorkeilla Hämeen Sanomat. 9.2.2013. Viitattu 5.6.2024.
  15. ↑ a b Amorim Cork Flooring: Wicanders | Amorim Cork Flooring www.amorimcorkflooring.fi. Viitattu 5.7.2024.
  16. ↑ Wicanders - Documentação Detail - Media - Documentação Corticeira Amorim, Líder Mundial Setor Cortiça. Viitattu 5.7.2024. (portugaliksi)
  17. ↑ Harpsunds egendom, Mellösa, Flen SFV. Viitattu 3.7.2024. (ruotsiksi)
  18. ↑ Sankt Göran och draken Stockholm konst. Viitattu 3.7.2024. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Wicander, Carl August: Wicanders. Industriidkare och affärmän under tre generationer. Hjalmar Wicander (2. osa), s. 102,500. P. A. Norstedt & Söners förlag, 1951.
  20. ↑ Wikanders 1-3, bl. a. om Hj. Wicander som konstsamlare Lorenz B. Hatt. Viitattu 3.7.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Ensimmäinen suomalainen yritys toimialoittain. www.porssitieto.fi. Viitattu 3.7.2024.
  22. ↑ a b c d e f g h Simola, Katri: Onnistunut korkkaus. Yrittäjä-lehti, 01/2015, s. 24-30. Suomen yrittäjät.
  23. ↑ Turun vanha korkkitehdas halutaan suojella Turkulainen. 8.1.2018. Viitattu 3.7.2024.
  24. ↑ Tarkettin historia tarkett.fi. Viitattu 5.7.2024.
  25. ↑ a b c Summa, Markku: Korkki voi toimia vietävän kekseliäästi. Pakkaus-lehti, 05/2013, s. 34-37. Suomen Pakkausyhdistys.
  26. ↑ Pakkaus Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 3.7.2024.
  27. ↑ Polarpakin peltipakkaajat huolestuneet työpaikastaan. Hämeen Sanomat, 29.6.1979.
  28. ↑ a b Finn-Korkki Oy:n historia www.finn-korkki.com. Viitattu 3.7.2024.
  29. ↑ a b c d e f g h i Ryynänen, Ursula: Australialaiset koneet valtasivat Finn-Korkin varaston. Hämeen Sanomat, 13.1.2008.
  30. ↑ Finn-Korkki Oy on ostanut Hämeenlinnan Grafipalvelun. Hämeen Sanomat, 29.9.1998.
  31. ↑ Vientipalkinto Finn-Korkki Oy:lle. Hämeen Yrittäjät, 2002, nro 3. Hämeen Yrittäjät.
  32. ↑ a b Pekka Pantsu: Finn-korkki tuplaa repäisykorkkien tuotannon miljardiin vuodessa Ilta-Sanomat. 9.2.2004. Viitattu 5.6.2024.
  33. ↑ a b Rolf Nygård: Korkit kiinni yli 50 maassa Yrittajat.fi. 28.5.2020. Viitattu 5.6.2024.
  34. ↑ Ota yhteyttä www.finn-korkki.com. Viitattu 3.7.2024.
  35. ↑ Nurminen, Harri: Miljardin korkin mies. OP-Pohjola-ryhmän talouslehti, 2012, nro 2, s. 48-49. OP-Pohjola.
  36. ↑ Caps and Closures www.finn-korkki.com. Viitattu 3.7.2024.
  37. ↑ Laitteet ja koneet - Finn-Korkki www.finn-korkki.com. Viitattu 3.7.2024.
  38. ↑ Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Hämeessä Yrittajat.fi. 19.8.2023. Viitattu 11.6.2024.
  39. ↑ Maakunnalliset yrittäjäpalkinnon Kanta-Hämeessä. Yrittajat.fi. 4.10.2023. Viitattu 11.6.2024.
  40. ↑ Ruotsalaisvodkan korkkien tekijä palkittiin kovasta tuloksenteostaan Yle Uutiset. 26.11.2012. Viitattu 5.6.2024.
  41. ↑ Vuoden Vientitykki-yritystä haetaan jälleen – Tähtäimessä yritykset, jotka panostavat vientiin ja uusiin aluevaltauksiin Hämeen Sanomat. 12.5.2019. Viitattu 11.6.2024.
  42. ↑ Finn-Korkki Oy - Finn-Korkki www.finn-korkki.com. Viitattu 17.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finn-Korkki&oldid=22494238”