Finn-Korkki
Finn-Korkki on Hämeenlinnassa sijaitseva perheyritys, joka valmistaa pullojen sulkimia, korkkeja, rengassuljinlaitteita ja metallisia kansia esimerkiksi kynttilöihin.[3] Finn-Korkki on Pohjoismaiden ainoa metallipullonkorkkien valmistaja.[4]
| Finn-Korkki Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 1871[2] |
| Toimitusjohtaja | Rolf Nygård[1] |
| Kotipaikka | Hämeenlinna[1] |
| Toiminta-alue | globaalisti |
| Toimiala | kevytmetallien pakkaus[1] |
| Tuotteet | sulkimia, korkkeja, rengassuljinlaitteita, metallisia kansia[3] |
| Liikevaihto | 9,924 milj. euroa (2023)[1] |
| Liikevoitto | 1,343 milj. euroa (2023)[1] |
| Henkilöstö | 32 (2023)[1] |
| Omistaja | Rolf Nygårdin perhe[3] |
| Kotisivu |
www |
Historia
muokkaaWicanderin suvun yritykset 1868–1950
muokkaa
Finn-Korkin juuret alkavat vuodesta 1868, jolloin[5] ruotsalainen teollisuusmies August Wicander perusti ensimmäisen turkulaisen yrityksensä. Hän omisti ympäri Eurooppaa useita yrityksiä, muun muassa laivanvarustamon. Vuonna 1871 Wicander avasi luonnonkorkista pullonsulkimia valmistavan Åbo Korkfabrik -tehtaan,[6] Turun korkkitehtaan[2] ja toisen korkkitehtaan Helsinkiin.[7] Tuotteissa käytettiin korkkitammien kaarnasta tehtyä luonnonkorkkia.[8]
Kun Wicander menehtyi 54-vuotiaana vuonna 1891, yritystoimintaa jatkoivat hänen jälkeläisensä,[6] Augustin poika Hjalmar Wicander ja tämän poika Carl August Wicander, joka menehtyi vuonna 1952.[9]
1930-luvulle tultaessa yhtiöön kuului lukuisia tehtaita, toimistoja ja varastoja Euroopassa ja Venäjällä.[2] 1930-luvulla yritys toi markkinoille Alka-pullonsulkimen. Alumiinisen paikaltaan repäistävän sulkimen tiiviste oli luonnonkorkkia. Turun korkkitehtaan lisäksi konsernilla oli Suomessa kolme muutakin tehdasta: Wicander & Larsson, Oy Plyyshi & Matto Ab (Plyma) ja Drumsö Korkfabrik.[6] Wicander & Larsson vastasi vuonna 1931 perustetun Korkkitehdas Oy:n tuotteiden myynnistä.[10]
Wicander-yritykset 1951–1989
muokkaa1950-luvulla Korkkitehdas Oy myi Suomessa "Alka-pullonkapsyylejä" panimoille ja virvoitusjuomatehtaille mutta myös Kork-o-Plast- ja Wood-o-Plast- lattiapäällysteitä ja seinäpaneeleita.[10]
1960-luvulla tehtaat suljettiin ja Wicander & Larsson keskittyi myymään korkkilattioita ja pullonsulkimia.[6]
1970-luvulla alettiin valmistaa helposti käsin avattavia alumiinisia MaxiCap-pullonsulkimia[6] (tunnettu myös nimellä Takuukorkki).[10] Vuonna 1972 Korkkitehtaan nimeksi tuli Oy Wicanders Ab.[10] Tuotanto oli siirretty 1960-luvulla muihin maihin[6], Suomessa oli vain myyntikonttori.[7] Vuonna 1979 Wicanders avasi Hämeenlinnaan Finn-Korkki -tehtaan.[5]
1980-luvun lopussa kansainvälisesti toiminut ruotsalainen emoyhtiö Wicanders joutui selvitystilaan[5] ja ajautui konkurssiin.[11]
Finn-Korkki Wicandersin aikana 1979–1988
muokkaa
Vuonna 1979 Wicanders avasi Hämeenlinnaan Finn-Korkki -tehtaan, jossa valmistettiin kruunukorkkeja ja MaxiCap-sulkimia.[5] Yritys perustettiin, sillä suomalaiset panimot halusivat saada niiden lähellä valmistettuja korkkeja.[4] Logistisista syistä paikaksi valittiin Hämeenlinna. Myös se vaikutti, että yrityskaupan myötä vapautunut Polarpakin henkilöstö ja osa laitteistoista saatiin uuteen käyttöön.[7] 1984-luvulla Finn-Korkki toi markkinoille RingCrownin[5], kaksiosaisen sulkimen, jossa oli erillinen kuori- ja rengasosa.[6] Vienti aloitettiin vuonna 1988 Ruotsiin-[6] Kun Wicanders-emoyhtiö joutui selvitystilaan, Finn-Korkin omistajuutta tarjottiin[5] toimitusjohtajana[2] työskennelleelle Rolf Nygårdille. Hän oli aloittanut Finn-Korkissa vuonna 1981 laadunvalvontapäällikkönä ja toiminut sittemmin tuotantopäällikkönä ja toimitusjohtajana, mutta epäröi nuoren ikänsä vuoksi lähteä yrittäjäksi yksin.[5]
Finn-Korkki 1989–
muokkaaNygårdista ja yhtiön talouspäälliköstä tuli Finn-Korkin omistajia vuonna 1989.[5] He olivat saaneet kolme päivää aikaa miettiä ostopäätöstään.[11] Työntekijöitä yhtiössä oli 15.[2] Finn-Korkki alkoi valmistaa myös tuikkukynttilöissä tarvittavia kuppeja.[6]
Vuonna 1992 yhtiö alkoi valmistaa ulkokynttilöiden kansia.[6] 1990-luvulla aloitettiin idänkauppa,[5] Ukrainan vienti aloitettiin vuonna 1994.[2]
Vuonna 2004 rengaskorkeille rakennettiin uusi tuotantolinja. Yhtiö työllisti 43 henkilöä.[12] Nygård lunasti itselleen yhtiökumppaninsa osuuden[5] perheelleen.[2]
Vuonna 2007 yhtiö osti Australiasta parikymmentä kontillista tavaraa, jotka jäivät konkurssiin menneeltä kilpailijalta,[5] mukaan luettuna tämänn käyttämät koneet.[8]
Vuonna 2012 yhtiön tilat yli kaksinkertaistuivat,[5] kun vanhan 1800-neliöisen tuotantohalliin tehtiin 2000 neliön kokoinen laajennus.[4] Seuraavan vuoden liikevaihto oli 9,1 miljoonaa euroa[8] ja kauppaa tehtiin 40 maassa.[7]
Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi painolinja.[5] Vähän käytetty laite ostettiin Sisiliasta. Laajennus ja painokone maksoivat yhteensä viisi miljoonaa euroa.[4] Syksyllä yhtiö kärsi suuren tappion toimittettuaan Donetskiin Itä-Ukrainaan lähes 8 miljoonan korkin tilauksen.[5] Ostaja jäi väärälle puolen rajaa[4] ja korkit piti hävittää. Asiakkaan menetys vastasi noin viidennestä yhtiön liikevaihdosta ja opettin sen välttämään Ukrainan ja Venäjän markkinoita.[5] Yhtiö oli aloittanut viennin myös Irakiin, mutta Isisin valtaus sotki kuljetukset ja asiakkuus päättyi.[2]
Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 7,5 miljoonaa euroa.[2]
Vuonna 2020 korona aiheutti liikevaihtoon noin viidenneksen vähennyksen, kun esimerkiksi asiakasravintolat oli suljettu,[5] tax-free-myymälöissä ei ollut matkustajia ja juhlia peruttiin.[13]
Vuonna 2021 yhtiön liikevaihdosta yli 90 prosenttia tuli viennistä, liikevaihto oli 7,5 miljoonaa euroa.[5]
Organisaatio
muokkaa
Vuonna 2022 yhtiöllä oli 27 työntekijää. Toimitusjohtajana on toiminut 1980-luvun lopulta lähtien Rolf Nygård.[5] Nygårdin kaikki viisi lasta ovat työskennelleet jossain vaiheessa yhtiössä.[2] Vuonna 2020 hänen poikansa Daniel Nygård toimi yhtiössä tuotantopäällikkönä. Työtä tehdään arkisin kolmessa vuorossa.[4]
Tuotteet ja markkinat
muokkaa
Finn-Korkki on Pohjoismaiden ainoa metallisia pullonkorkkeja valmistava yritys.[2] Vuonna 2020 yhtiö valmisti lähes 20 erilaista korkkimallia.[4] Noin 90 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä, asiakkaita Finn-Korkilla on yli 50 maassa. Suurimpia markkinoita ovat Ruotsi, Puola, Saksa ja Unkari.[5] Yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi Heineken International ja Carlsberg.[14]
- Rengaskorkit
Noin 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta saadaan rengaskorkeista, eli korkeista, jotka avataan korkkiin liitetystä renkaasta vetämällä.[5] 1980-luvulla[12] Alko taas kieltäytyi myymästä rengaskorkillisia olutpulloja, sillä se piti niitä liian helposti avattavina. Suomalaiset panimot käyttivät rengaskorkkeja limonadeissaan, mutta siirtyivät sittemmin käyttämään hinnaltaan halvempia kruunukorkkeja.[11] Nykyisin rengaskorkkia käytetään esimerkiksi keskieurooppalaisissa erikoisoluissa ja juomissa, erityisesti Puolassa ja Saksassa.[12] Rengassulkimia on kolmea päätyyppiä: yksiosaiset, kaksiosaiset ja isot rengassulkimet. Alumiiniset yksiosaiset sulkimet eivät ruostu huonoissakaan säilytysolosuhteissa. Vuonna 2015 rengassulkimia valmisti vain muutama yritys maailmassa.[8]
- Kruunukorkit
Yhtiö valmistaa myös kruunukorkkeja, joiden osuus liikevaihdosta on noin neljännes.[5] Suomessa korkkeja myydään muun muassa Olville ja pienpanimoille.[2]
- Erikoissulkimet kuten alumiiniset kierrekorkit
Alumiinisia kierrekorkkeja käytetään muun muassa niin sanotuissa premium luokan pullovesissä, joita myydään ravintoloissa esimerkiksi Chilessä, Italiassa ja Sveitsissä.[5] Vuonna 2000 Finn-Korkki loi ruotsalaiselle Absolut Vodkalle pullonsulkimen,[6] Korkkeja valmistetaan myös Danzka Vodkalle[2] ja Veen Watersille.[13]
- Tehdaslaitteet
Yhtiö suunnittelee ja valmistaa tehdaslaitteita. Rengassuljinlaitteita on myyty esimerkiksi Australiaan, Costa Ricaan ja Tunisiaan.[8] Myös Kiinaan myydään laitteita, joilla suljetaan pullojen korkit.[4]
- Muut tuotteet
Yritys valmistaa myös hautakynttilöiden metallisia kansia.[4] Suurin osa Suomen liikevaihdosta saadaan alumiini- ja tinakorkkien valmistuksesta syntyvän hukkamateriaalin myynnistä kierrätyskäyttöön.[8]
Yhteiskuntavastuu
muokkaaYhtiö puhdistaa VOC-päästöjään (liuotepäästöjä) polttamalla ne painokoneen yhteyteen asennetussa keraamisessa kennossa, jolloin ne muuttuvat ympäristölle vaarattomiksi. Yritys on vähentänyt hukkaenergian määrää. Ylijääneet raaka-aineet kierrätetään.[4]
Tunnustuksia
muokkaa- Vuonna 1997 Finn-Korkki palkittiin Hämeenlinnan vuoden yrittäjänä[15]
- Finn-Korkki sai Hämeen yrittäjien vientipalkinnon vuonna 2002[16]
- Vuonna 2012 Asiakastieto valitsi Finn-Korkin Kanta-Hämeen vahvimmaksi yritykseksi.[17]
- Vuonna 2013 Nygård valittiin maakunnan vuoden yrittäjäksi.[11]
- Finn-Korkki sai Nuorkauppakamarin Vuoden Vientitykki-palkinnon vuonna 2014.[18]
- Yhtiölle on myönnetty ISO 9001-laatu- ja ISO 14001-ympäristöstandardit[4] sekä ISO 45001-työterveys- ja -turvallisuus- ja ISO 22000 HACCP-standardit.[19]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Finn-Korkki Oy Kauppalehti. 11.6.2024. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Maailman kriisit piinaavat suomalaisfirman bisneksiä: 7,8 miljoonaa korkkia piti hävittää sodan takia www.iltalehti.fi. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b c Pasi Lehtinen: Suomalainen pullonkorkkivalmistaja elää viennistä – perheyritys sai kallista oppia siitä, mitä tapahtui Ukrainassa Kauppalehti. 5.6.2024. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k Koskenranta, Riikka: Tinkimätön korkkitehtailija. Yrittäjä, 03/2020, s. 8-13. Suomen yrittäjät.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Pasi Lehtinen: Pullonkorkkeja valmistava perheyritys sai kallista oppia siitä, mitä tapahtui Ukrainassa – ”Olemme tulleet varovaisemmiksi” Talouselämä. 17.4.2022. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k Pasi Lehtinen: Ruotsalainen teollisuusmies perusti 1800-luvun Turkuun yrityksen, josta kasvoi mittava korkki-imperiumi Talouselämä. 17.4.2022. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b c d Summa, Markku: Korkki voi toimia vietävän kekseliäästi. Pakkaus-lehti, 05/2013, s. 34-37. Suomen Pakkausyhdistys.
- ↑ a b c d e f Simola, Katri: Onnistunut korkkaus. Yrittäjä-lehti, 01/2015, s. 24-30. Suomen yrittäjät.
- ↑ Research Project: The Wicander Family Centrum för Näringslivshistoria. Viitattu 11.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Korkkitehdas Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ a b c d Maakunnan vuoden yrittäjä: Menestystarina rengaskorkeilla Hämeen Sanomat. 9.2.2013. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b c Pekka Pantsu: Finn-korkki tuplaa repäisykorkkien tuotannon miljardiin vuodessa Ilta-Sanomat. 9.2.2004. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ a b Rolf Nygård: Korkit kiinni yli 50 maassa Yrittajat.fi. 28.5.2020. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ Nurminen, Harri: Miljardin korkin mies. OP-Pohjola-ryhmän talouslehti, 2012, nro 2, s. 48-49. OP-Pohjola.
- ↑ Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Hämeessä Yrittajat.fi. 19.8.2023. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Maakunnalliset yrittäjäpalkinnon Kanta-Hämeessä. Yrittajat.fi. 4.10.2023. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Ruotsalaisvodkan korkkien tekijä palkittiin kovasta tuloksenteostaan Yle Uutiset. 26.11.2012. Viitattu 5.6.2024.
- ↑ Vuoden Vientitykki-yritystä haetaan jälleen – Tähtäimessä yritykset, jotka panostavat vientiin ja uusiin aluevaltauksiin Hämeen Sanomat. 12.5.2019. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Finn-Korkki Oy - Finn-Korkki www.finn-korkki.com. Viitattu 17.6.2024.