Engelsin paussi

Engelsin paussiksi kutsutaan teollisen vallankumouksen aikaista ajanjaksoa, jolloin suuren teknologisen murroksen takia ison joukon toimeentulo heikentyi, ennen kuin yhteiskunta pidemmällä aikavälillä alkoi vaurastua. Termin on kehittänyt taloushistorioitsija Robert C. Allen, joka kytkee ajatuksen vuosien 1760–1913 Britanniaan. Britanniassa 1800-luvun ensimmäisen puoliskon ajan palkkakehitys polki paikoillaan samalla kun työntekijäkohtainen tuottavuus kuitenkin kasvoi. 1800-luvun puolivälin jälkeen reaalipalkat alkoivat kasvaa samassa suhteessa tuottavuuden kanssa.

Engelsin paussi 2000-luvulla

Teollinen vallankumous oli 1800-luvulla kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos, joka koski niin teknologiaa, kulttuuria, sosiaalisia rakenteita kuin talouttakin. Teollistumisen aiheuttamien muutosten takia yhteiskunnan toimintaperiaatteet oli suunniteltava uudelleen. On esitetty, että samankaltainen murros on nyt käynnissä teollistuneissa länsimaissa, joissa digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat yhteiskuntaa. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, 2010-luvun voi nähdä alkuna samankaltaiselle ”paussille”, jossa työntekijöiden asema ja nykyisenkaltaisten järjestelmien kyky ylläpitää yhteiskunnan kehitystä ainakin tilapäisesti heikkenevät.

Esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsinki on kirjoittanut, että talouden lisäksi koko yhteiskunta muuttaa tällä hetkellä muotoaan, aivan kuten teollisessa vallankumouksessa. Teollistumisen aikana tuottavuus alkoi kasvaa, kun yhteiskunnan ja liiketoiminnan peruspilarit suunniteltiin uusien toimintatapojen mukaisesti. Siitä alkoi lopulta ennennäkemätön vaurastumisen kausi. Samalla syntyi kaksi uutta yhteiskuntaluokkaa: työväenluokka, jonka elinolojen parantamisen ympärillä pyöri merkittävä osa 1900-luvun politiikasta, sekä keskiluokka, jonka laajeneminen oli yksi teollistumisen laukaiseman vaurastumisen ja poliittisten reformien tärkeimmistä tuloksista. Samoin nykymuotoisen puoluekentän ja kaupunkisuunnittelun synnyn voi sijoittaa teollistumisen alkuun. On mahdollista, että digitalisoituminen ja robotisaatio ovat käynnistäneet teolliseen vallankumoukseen verrattavan, vuosikymmeniä kestävän murroskauden, jonka aikana yhteiskunnan perusrakenteet järkkyvät, toimeentulon muodot muuttuvat ja vaurautta jaetaan radikaalisti uudelleen.

Ensimmäisen Engelsin paussin aikaan isoja muutoksia tapahtui esimerkiksi sosiaaiturvajärjestelmässä, puoluejärjestelmässä, peruskoulussa, kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä ja monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta yhteiskunta pystyi vastaamaan teollisuuden aiheuttamaan murrokseen.

Engelsin paussi -termin kehittäjä Allen on myös pohtinut yhtymäkohtia 1800-luvun teollistumisen ja nykypäivän välillä. Hän ei kuitenkaan suoraan käytä pohdinnoissaan Engelsin paussi -termiä.

Samankaltaiseen ilmiöön ovat viitanneet myös Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee käsitteellään ”The Second machine age”. Termi viittaa siihen, että ihmisten tulotaso ei kasva, vaikka teknologia kehittyy ja mahdollistaa tehokkaamman tuotannon.