Emmi Huttunen

Emmi Huttunen (os. Lampén, 16. joulukuuta 1871 Koski Hl15. heinäkuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen naisasianainen ja ammattiyhdistysvaikuttaja. Hän oli yksi sosialidemokraattisen naisliikkeen uranuurtajistäa, joka vuosisadan vaihteesta lähtien toimi useissa vastaperustetuissa työläisnaisjärjestöissä.[1][2]

Emmi Huttunen
Emmi Huttunen 1920-luvulla.
Emmi Huttunen 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt16. joulukuuta 1871
Koski Hl
Kuollut15. heinäkuuta 1937 (65 vuotta)
Helsinki
Ammatti ompelija
Poliitikko
Puolue SDP

1900-luvun alkuvuosina Huttunen muodosti Sosialidemokraattisen Naisliiton ydinryhmän yhdessä Ida Aalle-Teljon, Anni Huotarin, Alma Jokisen, Mimmi Kanervon, Sandra Lehtisen, Maria Paason, Fiina Pietikäisen, Hilda Pärssisen ja Miina Sillanpään kanssa. He järjestivät mielenosoituksia, taistelivat naisten äänioikeuden puolesta, organoisoivat ammattiyhdistystoimintaa ja julkaisivat naisliiton kustantamaa Työläisnainen-lehteä. Huttunen oli naisista ainoa, joka ei ryhtynyt kansanedustajaksi.[3]

ElämäMuokkaa

Hämeenkosken Kaunkorvessa syntyneen Emmi Huttusen vanhemmat olivat suutari Valerian Leenanpoika Lampén (1840–1915) ja Kustaava Vilhelmiina Syl (1841–1912).[4] Huttunen joutui aloittamaan työnteon jo seitsemänvuotiaana, jolloin hän lähti Helsinkiin palvelustytöksi. Huttunen oli paimenena hoitaen helsinkiläisten perheiden lehmiä esikaupunkialueella ja työskenteli myöhemmin palvelijana kaupunkikodeissa. Täysi-ikäiseksi vartuttuaan Huttunen ryhtyi ompelijaksi. Vuonna 1902 hän avioitui Iisalmesta kotoisin olleen räätäli Herman Huttusen (1867–1931) kanssa.[1] Pariskunnalle syntyi kaksi poikaa.[5]

Vuosisadan vaihteessa Huttunen lähti ammattiyhdistystoimintaan puolisonsa innoittamana. Hän liittyi aluksi Helsingin työväenyhdistyksen ompelijattarien ammattiosastoon ja vuonna 1902 HTY:n naisosastoon. Huttunen toimi vuosien ajan ammattiosastonsa puheenjohtajana ja kuului pitkään naisosaston johtokuntaan. Hän oli myös pitkäaikainen Sosialidemokraattisen Naisliiton liittotoimikunnan jäsen.[1]

Suurlakon jälkeen Huttunen muodosti Ida Aalle-Teljon, Mimmi Kanervon, Fiina Pietikäisen ja Miina Sillanpään kanssa työläisnaisten edustajakokouksessa valitun naisten äänioikeustoimikunnan. Joulukuussa 1905 se organisoi valtakunnallisen mielenosoituspäivän, jolloin yli 22 000 ihmistä kokoontui 82 paikkakunnalla.[6] Vuonna 1906 Huttunen oli perustamassa Suomen Ompelijattarien Liittoa, ja hän toimi myös sen puheenjohtajana.[7] Vuosina 1906–1907 Huttunen kuului Suomen Ammattijärjestön perustamista suunnitelleeseen ammattiliittojen keskustoimikuntaan. SAJ:n perustavassa kokouksessa hänet valittiin Miina Sillanpään ohella liittotoimikunnan varajäseneksi.[8]

Sisällissodan aikana Huttunen nimitettiin Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan valitseman Helsingin kaupunginvaltuuston varajäseneksi.[9] Sodan jälkeen Huttunen vaikutti aktiivisesti vuonna 1920 perustetussa Helsingin Sosialidemokraattissa Naisyhdistyksessä kuuluen muun muassa sen johtokuntaan.[1] Kunnalliselämään hän osallistui Helsingin köyhäinhoitolautakunnan jäsenenä vuosina 1923-1937.[2]

Huttunen kuoli 65-vuotiaana heinäkuussa 1937. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Merkkipäiviä. Emmi Huttunen. Toveritar, 1931, nro 23-24, s. 334. Kansalliskirjasto Viitattu 22.4.2021.
  2. a b c Salmela-Järvinen, Martta: Emmi Huttunen kuollut. Toveritar, 1937, nro 15, s. 242. Kansalliskirjasto Viitattu 22.4.2021.
  3. Uusitalo, Taina: Elämä työläisnaisten hyväksi : Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä, s. 166. Väitöskirja. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014. ISBN 978-952-59761-4-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Emma Huttunen (Lampen) 12.4.2021. Geni. Viitattu 22.4.2021.
  5. Herman Huttusen kuolinilmoitus. Suomen Sosialidemokraatti, 16.9.1931, nro 251, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 22.4.2021.
  6. Uusitalo 2014, s. 158–160.
  7. Vuolle-Selki, Tuula: Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa : tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908–1909, s. 67. Helsinki: Books on Demand, 2016. ISBN 978-952-33029-9-0.
  8. Uusitalo 2014, s. 122–123.
  9. Esityslista N:o 1. Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan ilmoitus Kaupunginvaltuuston asettamisesta Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunta. 25.3.1918. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 22.4.2021.