Elias Lagus (s. 1777)

suomalainen kirkkoherra ja lääninrovasti

Elias Lagus (16. marraskuuta 1777 Laihia16. toukokuuta 1850 Vähäkyrö) oli suomalainen Vähänkyrön kirkkoherra ja lääninrovasti.[1]

Elias Laguksen vanhemmat olivat Laihian kirkkoherra Jonas Lagus (1739–1798) ja Magdalena Pernerus. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1796. Lagus valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi 1800 ja filosofian maisteriksi 1805. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1803.[1]

Lagus oli Oravaisten kappalaisen apulaisena 1803–1805, Lapväärtin kirkkoherran apulaisena ja armovuodensaarnaajana 1805–1812 ja Lapväärtin kappalaisena 1812–1840. Hän sai varapastorin arvon 1836. Laguksesta tuli Vähänkyrön kirkkoherra 1840 ja hän sai rovastin arvon 1843. Hän oli vt. lääninrovastina vuodesta 1842 ja vakinaisena lääninrovastina vuodesta 1846.[1]

Lagus joutui Suomen sodan aikana kenraalimajuri, kreivi Orloff Denisoffin johtamien venäläisten joukkojen vangitsemaksi kesällä 1808 Lapväärtissä yhdessä muutamien muiden säätyläisten kanssa ja he joutuivat seuraamaan kun venäläiset teloittivat neljä närpiöläistä talonpoikaa. 12. heinäkuuta häntä pahoinpideltiin useaan kertaan koska Orloff väitti hänen antaneen edellisenä päivänä vääriä tietoja Ruotsista Kristiinankaupunkiin tulossa olleista joukoista. Lagusta uhattiin pari kertaa teloituksella ja hän pääsi vapaaksi vasta kun Kristiinankaupungin pormestarilta, laamanni Daniel Mattensilta oli saatu todistus Laguksen syyttömyydestä. Lagus kirjoitti tapauksesta lyhyet ruotsinkieliset muistelmat kesällä 1809.[2]

Elias Lagus oli naimisissa vuodesta 1812 Maria Rebecka Alceniuksen (k. 1851) kanssa. Heidän poikansa oli apulaispappi Niklas Robert Lagus (1821–1854).[1]

Lähteet muokkaa