Elena Waiss
Elena Waiss Band (21. lokakuuta 1908 Concepción – 22. toukokuuta 1988 Santiago de Chile) oli chileläinen pianisti, cembalisti ja musiikkipedagogi.[1]
Waissin vanhemmat olivat Samuel Waiss ja pianisti Ana Band, jolta tytär myös sai varhaisimman musiikkikasvatuksensa. Sittemmin Waiss pääsi opiskelemaan Chilen yliopiston Kansalliseen musiikkikonservatorioon Alberto Spikinin johdolla. Siellä hänelle antoi opetusta myös Rosita Renard. Vuonna 1940 perustettiin Chilen sinfoniaorkesteri, jonka kanssa Waiss sai tästä lähtien soittaa pianoa, cembaloa ja celestaa.[1] Vuonna 1940 Waiss perusti pianistikollegansa René Amengualin[2] ja muiden kanssa Escuela moderna de música y danzan.[1] Waiss ja Amengual muuttivat yhdessä radikaalisti musiikkikasvatuksen käytäntöjä Chilessä.[2] Alussa Escuela moderna de música y danzan päätoimintapiste oli Waissin oma koti, ja oppilaita oli vain vähän. Waiss itse joutui kävelykeppiin turvautumista edelyttäneen lonkkavian takia luopumaan esiintymisurastaan, mutta hän jatkoi opettamista perustamassaan oppilaitoksessa lähes kuolemaansa saakka. Pedagogiikasta muodostui hänen suurin intohimonsa. Hän oli läheisessä yhteistyössä Claudio Arraun ja muiden ajan vaikutusvaltaisten muusikoiden kanssa.[1] Waiss julkaisi pianonsoiton oppimateriaaleja, joihin kuului Mi amigo el piano (1947).[3]
Waiss tapasi opiskeluaikoinaan viulisti, alttoviulisti[4] Zoltan Fischerin, jonka kanssa meni naimisiin. Pariskunnalle syntyivät lapset Edith (pianisti) ja Edgar Fischer (sellisti). Waissin oppilaiden joukossa olivat Ena Bronstein Barton, Lionel Party, Luz Manríquez, Fernando Torm ja Patricia Ancic. Waiss kuoli mahasyöpään 79-vuotiaana.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Waiss, Elena Universidad Alberto Hurtado, viitattu 8.4.2023
- ↑ a b Historia Escuela moderna música y danza, viitattu 8.4.2023
- ↑ La música latinoamericana del Siglo XX Revista La Universidad, viitattu 8.4.2023
- ↑ Fischer, Zoltan Universidad Alberto Hurtado, viitattu 8.4.2023