Eila Kivikk’aho

suomalainen runoilija ja suomentaja
Eila Kivikk’aho vuonna 1940.

Eila Sylvia Kivikk’aho (oik. Sammalkorpi, o.s. Lamberg; 2. helmikuuta 1921 Sortavala21. kesäkuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.[1]

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Kivikk’ahon vanhemmat olivat Juho Lamberg ja Ida Maria Laukkanen. Hän kävi Sortavalan tyttökoulun ja tuli sen jatkoluokita ylioppilaaksi 1940. Kivikk’aho työskenteli erilaisissa toimistotehtävissä Sortavalassa, Porissa, Lahdessa, Helsingissä sekä Porin kaupunginkirjastoissa ja Sirkka-lehdessä.[1] Hänen puolisonsa oli arkkitehti Risto Sammalkorpi (1919-2001[2]) vuodesta 1948 ja tyttärensä oli Yleisradion kulttuuritoimittaja Tarleena Sammalkorpi (1949-2016).

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Kivikk’aho ansioitui runoilijana ja lastenkirjallisuuden ja runouden suomentajana. Esikoiskokoelman Sinikallio (1942) runo Nocturno nousi suosituksi kaipausta ilmaisevaksi runoksi.

RunoteoksetMuokkaa

  • Sinikallio, 1942
  • Viuhkalaulu, 1945
  • Niityltä pois, 1951
  • Venelaulu, 1952
  • Parvi, 1961
  • Ruusukvartsi, 1995
  • Kootut runot, 2001, sisältää Eila Pennasen artikkelin

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Eila Kivikk’aho”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 584–592. Porvoo: WSOY, 1947.
  2. Risto Aulis Sammalkorpi Genealogy, Geni

Aiheesta muuallaMuokkaa