Osip Mandelštam
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Osip Emiljevitš Mandelštam (ven. Осип Эмильевич Мандельштам, puol. Mandelstam; !--15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1891-->Varsova, Puola – Vladivostok, Neuvostoliitto[1]) on maineikkaimpia neuvostoliittolaisia runoilijoita. Hän syntyi Varsovassa mutta varttui Pietarissa ja piti sitä kotikaupunkinaan. Valmistuttuaan Teniševin kimnaasista hän opiskeli muinaisranskaa Pietarin yliopistossa. Vuosina 1907–1910 hän oleskeli Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa.
| Osip Mandelštam | |
|---|---|
 Osip Mandelštam |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Osip Emiljevitš Mandelštam |
| Syntynyt | 1891 1891 Varsova |
| Kuollut | 1938 (46–47 vuotta) |
| Kansalaisuus | Venäjä |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | venäjä |
| Kirjallinen suuntaus | akmeismi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Mandelštam aloitti runoilijana 1910 ja oli lähellä akmeistien koulukuntaa. Muita sen huomattavia edustajia olivat Anna Ahmatova ja Nikolai Gumiljov. Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valistusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.
SuomennoksiaMuokkaa
- Ajan kohina. (Šum vremeni, 1925.) Saksankielisestä laitoksesta suomentanut Aarno Peromies. (Egipetskaja marka, 1928.) Suomentanut Esa Adrian. Helsingissä: Otava, 1972. ISBN 951-1-00022-5.
- Kivitauluoodi. Runoja. Valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1000-1.
Runoja muun muassa Neuvostolyriikkaa 3-antologiassa; laaja luettelo suomennoksista Lahden runotietokannassa.[2]
- Baschmakoff, Natalia & Pesonen, Pekka & Rymin, Raija (toim.): Neuvostolyriikkaa 3. Suomentanut Natalia Baschmakoff ym.. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-3973-0.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Hyvärinen, Jussi: ”Sana, palaa musiikkiin”. Musiikki Osip Mandelštamin runojen maailmankuvassa 1908–1925. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Osuuskunta Poesia, 2016. ISBN 978-952-305-049-5. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Mandelštam, Nadežda: Ihmisen toivo. Muistelmat. (Vospominaniâ, 1970.) Suomentanut Esa Adrian. Helsingissä: Otava, 1972. ISBN 951-1-15034-0.
Runoteos Kivi vuonna 1913.
Osip Mandelštam vuonna 1934, ensimmäisen pidätyksen pidätysvalokuva.
NKVD:n pidätysvalokuva Mandelštamin toisesta pidätyksestä
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Mandelštam, Osip”, Otavan kirjallisuustieto, s. 471. (Elinaikatietojen kohdalla lähde vahvistaa vain vuoden ja paikan). Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Osip Mandelštam, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Osip Mandelštam Wikimedia Commonsissa
- Osip Mandelštam ja Suomi. (venäjäksi)