Tšerdyn
Tšerdyn (ven. Че́рдынь) on kaupunki Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kolva-joen rannalla 6 kilometrin päässä paikasta, jossa se laskee Višeraan, 470 kilometriä Permistä pohjoiseen. Kaupunki on Tšerdynin piirin keskus. Asukkaita on 5 300 henkeä (vuonna 2010).lähde?
| Tšerdyn Чердынь |
|
|---|---|
.png) lippu |
.gif) vaakuna |
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Permin aluepiiri |
| Piiri | Tšerdyn |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 15 km² |
| Korkeus | 160 m |
| Väkiluku (2010) | 5 312 |
| – Väestötiheys | 354 as./km² |
Kaupungin nimi uskotaan juontuvan komin kielen ”joen suuta” merkitsevistä sanoista. Arkeologisten löytöjen mukaan seudun asukkaat kävivät 800–1100-luvulla kauppaa Volgan bulgaarien, Novgorodin, Lähi-idän ja pohjoisen alueen kansojen kanssa. Tšerdyn mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1451. 1400–1500-luvulla se oli Suur-Permin pääkaupunki. Iivana III:n joukot valtasivat sen vuonna 1472 ja se liitettiin Moskovan Venäjään. Vuonna 1535 Tšerdyn tunnustettiin virallisesti kaupungiksi.
Tšerdynistä alkoi vanha Uralin yli Siperiaan johtanut kauppatie. Asukkaat harjoittivat suolan keittoa, maa- ja karjataloutta, kalastusta ja kaupankäyntiä. Vuonna 1613 vojevodikunnan keskus siirrettiin Solikamskiin, mutta kaupunki säilytti asemansa tärkeänä kaupan keskuksena. Vuonna 1640 Tšerdynin lähelle perustettiin metallitehdas. Myöhemmin suuren merkityksen sai puunjalostus. 1700-luvulla kaupungin taloudellinen merkitys väheni Solikamskin nopean kehityksen vuoksi. 1700–1800-luvulla Tšerdyn oli alueen suurimman kihlakunnan keskus. Vuoden 1792 tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan. 1800–1900-luvun vaihteessa harjoitettiin viljan, Petšoran kalan ja turkisten kauppaa.
1900-luvun alussa kaupungissa toimi Venäjän toiseksi suurin kulutusosuuskunta, Tšerdynin ja Permin välillä oli päivittäinen höyrylaivayhteys. Vuonna 1934 Tšerdynissä asui karkotettu runoilija Osip Mandelštam. Nykyisin kaupungin talous perustuu metsäteollisuuteen.
Tšerdyn sijaitsee Kolva-joen rannalla seitsemällä rotkojen erottamalla kukkulalla. Korkeimmilla paikoilla on jälkiä Permin komien linnoitetuista asuinpaikoista. Kaupungin historiallisen ytimen muodostaa Troitskaja-mäki, jolla on sijainnut vuonna 1535 rakennettu kreml. Kaupungin vanhin rakennus on vuosina 1704–1718 rakennettu Apostoli Johanneksen kirkko, joka on kuulunut Uralin ensimmäisen, vuonna 1462 perustetun miesluostarin yhteyteen. 1700-luvun keskustan muodostaa Sobornaja-aukio, jolla sijaitsevat vuosina 1750–1754 rakennettu Ylösnousemuksen katedraali ja Kristuksen kirkastumisen kirkko vuodelta 1756. Niiden vieressä on vuosina 1751–1761 rakennettu Jumalan ilmestyksen kirkko. Kaupungin keskusta on rakennettu vuoden 1792 tulipalon jälkeen laaditun säännöllisen asemakaavan mukaan. Muita nähtävyyksiä ovat 1700-luvun alun asevarikko, kauppahalli (1857), kaupunginduuma ja 1800-luvun kauppiastalot. Kaupungissa toimii vuonna 1899 perustettu kotiseutumuseo.
Lähteet
muokkaa- Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 514–515. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
Aiheesta muualla
muokkaa- Tšerdyn Permin aluepiirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Pääkaupunki: Perm
Aleksandrovsk |
Berezniki |
Gornozavodsk |
Gremjatšinsk |
Gubaha |
Dobrjanka |
Kizel |
Krasnokamsk |
Krasnovišersk |
Kudymkar |
Kungur |
Lysva |
Nytva |
Ohansk |
Osa |
Otšor |
Solikamsk |
Tšaikovski |
Tšerdyn |
Tšormoz |
Tšernuška |
Tšusovoi |
Usolje |
Vereštšagino