Doina Melinte
Doina Melinte (o.s. Besliu, s. 27. joulukuuta 1956 Hudeşti) on romanialainen keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Doina Melinte | |||
Maa:  Romania
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Los Angeles 1984 | 800 metriä | |
 Hopeaa |
Los Angeles 1984 | 1 500 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Rooma 1987 | 1 500 metriä | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Indianapolis 1987 | 1 500 m | |
| Kultaa |
Budapest 1989 | 1 500 m | |
| EM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Stuttgart 1986 | 1 500 metriä | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Milano 1982 | 800 metriä | |
| Kultaa |
Pireus 1985 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Budapest 1988 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Haag 1989 | 800 metriä | |
| Kultaa |
Glasgow 1990 | 1 500 metriä | |
| Hopeaa |
Göteborg 1984 | 800 metriä | |
| Pronssia |
Genova 1992 | 1 500 metriä | |
Melinte osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Moskovassa 1980 mutta ei vielä selviytynyt 800 metrin juoksun välieriä pidemmälle. Vuonna 1981 hän alitti 800 metrillä kaksi minuuttia ja voitti mestaruuden Universiadeissa. Ateenan EM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui 800 metrillä kuudenneksi ja 1 500 metrillä yhdeksänneksi. Helsingin MM-kilpailuissa 1983 hän sijoittui molemmilla matkoilla kuudenneksi.
Los Angelesin 1984 olympialaisissa Melinte voitti kultaa 800 metrillä ja hopeaa 1 500 metrillä. Arvokisojen mitaliputki jatkui 1 500 metrin pronssilla sekä vuonna 1986 Stuttgartin EM-kilpailuissa[1] että vuonna 1987 Rooman MM-kilpailuissa[2]. Vielä Splitin EM-kilpailuissa 1990 hän sijoittui 1 500 metrillä kuudenneksi[3] ja Tokion MM-kilpailuissa 1991 neljänneksi[2].
Sisäratojen MM-kilpailuissa Melinte voitti 1 500 metrillä kultaa vuosina 1987 ja 1989 ja sijoittui neljänneksi vuonna 1991.[4] Sisäratojen EM-kilpailuissa hän saavutti vuosina 1982–1992 viisi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin.[5] Melinte juoksi sisäradoilla kolme maailmanennätystä. 13. helmikuuta 1988 maililla ajan 4.18,86 ja 9. helmikuuta 1990 maililla 4.17,14 ja samassa juoksussa väliaikana 1 500 metrillä ajan 4.00,27.[4] Mailin ennätyksen rikkoi Genzebe Dibaba vuonna 2016[6] ja 1 500 metrin ennätyksen Regina Jacobs vuonna 2003.[4]
Lähteet
muokkaa- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä: Täydennysliite: Olympiavuosi 1984, s. 15. WSOY, 1984. ISBN 951-0-93661-8
- Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005. IAAF, 2005. (englanniksi)
- Siukonen, Markku; & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7
- European Athletics Yearbook 1995–1996. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Siukonen & Ahola, s. 160
- ↑ a b Butler, s. 160
- ↑ Siukonen & Ahola, s. 207
- ↑ a b c Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Sopot 2014, s. 119, 339. IAAF, 2014. (englanniksi)
- ↑ EAA, s. 156–164
- ↑ Etusuora: Sandra Eriksson juoksi huippuajan Tukholmassa – Dibaba murskasi maailmanennätyksen Etusuora. 17.2.2016. Viitattu 18.2.2016.
|
1928: Lina Radke | 1960: Ljudmila Ševtsova | 1964: Ann Packer | 1968: Madeline Manning | 1972: Hildegard Falck | 1976: Tatjana Kazankina | 1980: Nadežda Olizarenko | 1984: Doina Melinte | 1988: Sigrun Wodars | 1992: Ellen van Langen | 1996: Svetlana Masterkova | 2000: Maria Mutola | 2004: Kelly Holmes | 2008: Pamela Jelimo | 2012: Caster Semenya | 2016: Caster Semenya | 2020: Athing Mu | 2024: Keely Hodgkinson |