Dis-molliasteikko
Dis-molliasteikko on Disistä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet Dis, Eis, Fis, Gis, Ais, H, Cisis ja Dis. Dis-mollin rinnakkaissävellaji on Fis-duuri ja muunnossävellaji on teoreettinen Dis-duuri, jota vastaa enharmonisesti Es-duuri. Dis-mollin subdominanttisointu on gis-mollisointu ja dominanttisointu on Ais-duurisointu, jossa on johtisävel cisis, jota ei kuitenkaan kirjoiteta kiinteään etumerkintään.
Dis-molli on yksi harvimmin käytetyistä sävellajeista. Se mielletään usein vaikeaksi soittaa, koska siinä on kuusi ylennystä, joista C on lisäksi vielä kaksoisylennetty. Dis-mollia vastaa enharmonisesti es-molli, jossa on kuusi alennusta.
Variaatioita
muokkaa- Luonnollinen molli: dis, eis, fis, gis, ais, h, cis, dis
- Harmoninen molli: dis, eis, fis, gis, ais, h, cisis, dis
- Jazz-molli sekä nouseva melodinen molli: dis, eis, fis, gis, ais, his, cisis, dis
- Itämainen molli: dis, ei, fis, gisis, ais, h, cisis, dis
- Pentatoninen molli: dis, fis, gis, ais, cis, dis
Dis-mollin säveliä käyttäviä sointuja eri sointuasteilla
muokkaai | ii° | III | iv | v | VI | VII |
---|---|---|---|---|---|---|
D♯m | E♯° | F♯ F♯+ |
G♯m | A♯m A♯ |
B | C♯ C𝄪° |
- nelisoinnut
i | ii° | III+ | iv | V7 | VI | vii°7 |
---|---|---|---|---|---|---|
D♯m(maj7) | E♯m7♭5 | F♯maj7♯5 | G♯m7 | A♯7 | Bmaj7 | C𝄪°7 |
Dis-mollin etumerkintä eri nuottiavaimilla
muokkaaNeljällä yleisimmällä avaimella
muokkaaNeljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. Dis-mollin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin.[1][2]
Tunnettuja klassisia sävellyksiä dis-mollissa
muokkaa- Johann Sebastian Bach: Das wohltemperierte Klavier, Preludi ja fuuga nro. 8 (BWV 853, vain fuuga)
- Johann Sebastian Bach: Das wohltemperierte Klavier, Preludi ja fuuga nro. 8, dis-molli (BWV 877)
- Skriabin: Etydi op. 8, nro. 12, dis-molli
Tunnettuja populaarimusiikin sävellyksiä dis-mollissa
muokkaa- The Rasmus: Guilty (Soitetaan d-mollin ottein, mutta capo ykkösnauhalla)
- ↑ https://mymusictheory.com/more-music-theory-topics/key-signatures-chart/
- ↑ Gould, Elaine: Behind Bars: The Definitive Guide To Music Notation, s. 91. Lontoo: Faber Music Ltd., 2011. ISBN 978-0571514564