Avaa päävalikko

Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji. Duurisävelmä mielletään iloiseksi sävelmäksi. Duuria vastaava kirkkosävellaji on jooninen. Duurin vastakohta on surumielinen molli.

RakenneMuokkaa

 
C-duuri. Duuriasteikossa on kaksi puolisävelaskelta.

Duurissa on seitsemän säveltä, joiden väliset korkeuserot sävelaskelin ilmaistuina ovat 1–1–½–1–1–1–½. Solmisaatiossa niihin viitataan tavuilla do, re, mi, fa, sol (tai so), la ja si (tai ti).

Duurikolmisoinnussa on pohjasävel, suuri terssi ja kvintti. Sellaisen muodostavat esimerkiksi sävelet c, e ja g. Jokaisessa puhtaasti viritetyssä duurikolmisoinnussa sävelten taajuuksien suhteet ovat 4 : 5 : 6. Duuriasteikossa esiintyy kolme duurikolmisointia, joiden pohjasävelinä ovat asteikon ensimmäinen, neljäs ja viides sävel eli toonika, subdominantti ja dominantti (do, fa ja sol). Näissä esiintyvät kaikki asteikon sävelet. Jos ne kaikki viritetään puhtaasti, saadaan duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteiksi ovat 24 : 27 : 30 : 32 : 36 : 40 : 45 : 48, tai supistettuna

1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2

Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön tasaviritysjärjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 :  . Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:

1 :   (≈ 1,1225) :   (≈ 1,2599) :   (≈ 1,3348) :   (≈ 1,4983) :   (≈ 1,6818) :   (≈ 1,8877) : 2. 

DuurisävellajitMuokkaa

Nuottikirjoituksessa kirjoitetaan duurissa etumerkintä viivaston alkuun aina luonnollisen duurin mukaisesti. Harmonisessa ja ylöspäisessä melodisessa duurissa esiintyvät, luonnollisesta duurista poikkeavat sävelet osoitetaan välittömästi nuotin eteen sijoitetulla korotus- tai palautusmerkillä, joka on voimassa seuraavaan tahtiviivaan saakka, ellei sitä jo aikaisemmin kumota toisella etumerkillä.

Eri duurisävellajit etumerkintöineen, niissä esiintyvät sävelet ja niiden rinnakkais­sävellajit ovat seuraavat:

Sävellaji Etumerkintä Sävelet Peruskolmisointu Rinnakkaismolli
Luonnollinen duuri Harmoninen duuri[a]
C-duuri   c d e f g a h c c d e f g as h c c e g a-molli
Ristimerkkiset duurisävellajit
G-duuri   g a h c d e fis g g a h c d es fis g g h d e-molli
D-duuri   d e fis g a h cis d d e fis g a b cis d d fis a h-molli
A-duuri   a h cis d e fis gis a a h cis d e f gis a a cis e fis-molli
E-duuri   e fis gis a h cis dis e e fis gis a h c dis e e gis h cis-molli
H-duuri   h cis dis e fis gis ais h h cis dis e fis g ais h h dis fis gis-molli
Fis-duuri   fis gis ais h cis dis eis fis fis gis ais h cis d eis fis fis ais cis dis-molli
Cis-duuri   cis dis eis fis gis ais his cis cis dis eis fis gis a his cis cis eis gis ais-molli
b-merkkiset duurisävellajit
F-duuri   f g a b c d e f f g a b c des e f f a c d-molli
B-duuri   b c d es f g a b b c d es f ges a b b d f g-molli
Es-duuri   es f g as b c d es es f g as b ces d es es g b c-molli
As-duuri   as b c des es f g as as b c des es fes g as as c es f-molli
Des-duuri   des es f ges as b c des des es f ges as bes c des des f as b-molli
Ges-duuri   ges as b ces des es f ges ges as b ces des eses f ges ges b des es-molli
Ces-duuri   ces des es fes ges as b ces ces des es fes ges ases b ces ces es ges as-molli

HuomautuksetMuokkaa

  1. Harmonisessa duurissa kuudes sävel on alennettu niin, että neljännelle asteelle saadaan mollisointu. Tämä on käytännössä harvinainen. Esimerkiksi harmonisessa Es-duurissa oleva c-sävel on alennettu cesiksi as-mollin muodostamiseksi.[1]

LähteetMuokkaa