Wikipedia

Datasaab

ruotsalainen tietoliikenneyritys

Datasaab oli alun perin Saabin tietokoneosasto ja myöhemmin itsenäinen yritys. Sen historia alkoi joulukuussa 1954, kun Saab sai lisenssivalmistusoikeudet tyhjiöputkiin perustuvaan Matematikmaskinnämndenin (Ruotsin tietokonehallinto) BESK-tietokoneeseen. Saabin versio siitä saatiin valmiiksi 1957 ja sai nimen SARA. Sen laskentatehoa tarvittiin uuden Saab Viggen -hävittäjäkoneen kehitystyössä. Tämän jälkeen päätavoitteena oli kehittää transistoritekniikkaan perustuva ohjaustietokone lentokoneeseen, sen prototyyppi D2 valmistui vuonna 1960.[1] Kehitystyö jakaantui kahteen linjaan, samalla kehitettiin myös kaupallista tietokonetta siviilimarkkinoille.[1]

Yksityiskohta CK37 tietokoneesta

Viggeniin suunniteltu CK37 saatiin valmiiksi 1971. Ensimmäinen siviilipuolelle tarkoitettu malli D21 valmistui 1962 ja sitä myytiin noin 30 kappaletta eri maihin. Tämän jälkeen kehitettiin edelleen mallit D22 (1966), D220, D23, D5, D15 ja D16. Kun Ruotsin valtio tarvitsi verohallinnossaan 20 tietokonetta, vertailtessa IBM:n ja Saabin tietokoneita havaittiin jälkimmäinen paremmaksi. Myöhemmin Saabin D5-mallia käytettiin Pohjoismaiden suurimman atk-pohjaisen pankkijärjestelmän perustana. Osia siitä oli käytössä aina 1980-luvun loppupuolelle.[1]

Vuonna 1971 Standard Radio & Telefon AB ja Saab perustivat yhteisyrityksen Stansaab AS:n. Yhtiö kehitti reaaliaikaisia taloushallinto- ja ilmailusovelluksia. Vuonna 1975 Saabin D23-mallin kehitystyö oli viivästynyt pahasti ja ratkaisu tähän oli yhteistyö UNIVAC-tietokonevalmistajan kanssa. Vuonna 1978 se yhdistyi Saabin tietokoneosaston kanssa ja nimeksi tuli Datasaab. Myöhemmin se on ollut Ericssonin, Nokian ja ICL:n omistuksessa.

Kun yhdysvaltalainen Intel haastoi kilpailijansa UMC:n oikeuteen patenttikiistassa, UMC pystyi osoittamaan kyseisiä tekniikoita käytetyn jo Saabin D23-mallissa jo vuonna 1972. Intelin patentit olivat vuodelta 1978 eikä niitä siis olisi saanut myöntää lainkaan. Jutusta luovuttiin myöhemmin.lähde?

Datasaab yhdistettiin laittomaan teknologian maasta vientiin, kun Stansaab toimitti 1970-luvulla lennonjohtojärjestelmän silloiseen Neuvostoliittoon. Järjestelmä nimittäin sisälsi yhdysvaltalaisia komponentteja joiden vienti Neuvostoliittoon oli Kylmän sodan vuosina kielletty.[2] Osat luonnollisesti salakuljetettiin sillä vientilupaa niille ei olisi myönnetty.[3]

Datasaab ostettiin vuonna 1981 Ericsson Information Systemsin tietokoneosastoksi.[4] Ericsson maksoi vuonna 1984 Yhdysvalloille 3,12 miljoonan dollarin sakot vientisäännösten rikkomisesta.

Datasaab-Valmet Oy muokkaa

Suomeen perustettiin vuonna 1971 Datasaabin ja Valmetin automaatioryhmän yhteisyritys Datasaab-Valmet Oy (myöhemmin Dava Oy), joka kasvoi 1970-luvun mittaan 25 hengen atk-osastosta yli 300 hengen yritykseksi. Sen päätuotteita olivat tietokoneiden lisäksi pankeissa käytetyt tietokonepäätteet ja käteisautomaatit sekä ravintoloiden ja vähittäisliikkeiden kassapäätteet. Datasaab-Valmetin päätteitä käytti myös Valtionrautatiet. Vuonna 1979 yrityksen tuotannosta meni kymmenisen prosenttia vientiin, pääosin Neuvostoliittoon.[5] Helmikuussa 1979 Valmet lisäsi siihen asti puoliksi omistetun yrityksen omistusosuutta 75 prosenttiin.[6] 1980-luvun alkupuolelta lähtien yritys toimi nimellä Oy Dava Ab, ja toisena omistajana oli Ericsson Information Systems sen ostettua Datasaabin[7]. Tammikuussa 1988 Nokia Informaatiojärjestelmät osti Ericssonin Dataryhmän ja Davan, jotka yhdistyvät Nokia Data Systems Ab:ksi. Kaupan myötä Nokia nousi Pohjoismaiden suurimmaksi ja Euroopan seitsemänneksi suurimmaksi tietotekniikkayritykseksi ja Euroopan toiseksi suurimmaksi tietokonepäätteiden valmistajaksi.[8] Toukokuussa 1991 brittiläinen ICL osti Nokia Datan. Vuonna 1996 ICL:n ja japanilaisen Fujitsun mikrotietokoneiden valmistusyksiköt yhdistettiin, ja Suomen-toiminnot saivat nimen Fujitsu Services Oy. Sen nimi muuttui lokakuussa 2011 Fujitsu Finland Oy:ksi.[9]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c DATASAAB laid the foundations for Sweden as an IT nation Saab. Viitattu 17.2.2018.
  2. ↑ Personnel and automation in Soviet Air Traffic Control CIA. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 17.2.2018.
  3. ↑ Eloranta J & Ojala J (toim.): East-West Trade and the Cold War, s. 147. Jyväskylän yliopisto, 2005. ISBN 951-39-2178-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2018).
  4. ↑ Gunnar Eliasson: ”The emergence and disappearance of Swedish Computer Industry”, Advanced Public Procurement as Industrial Policy: The Aircraft Industry as a Technical University, s. 116-117. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 9781441958495. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2018).
  5. ↑  : Kehityksellä on vain yksi suunta. (Datasaab-Valmetin kokosivun ilmoitus) Helsingin Sanomat, 22.1.1980, s. 9.
  6. ↑  : Valmet osti enemmistön Datasaab-Valmetista. Helsingin Sanomat, 2.2.1979, s. 28.
  7. ↑  : Laskentaekonomi. (Davan työpaikkailmoitus) Helsingin Sanomat, 2.10.1983, s. 71.
  8. ↑ Nokia Datasta Informaatiojärjestelmiin Fujitsun historia -sivusto. Fujitsu. Viitattu 31.3.2018.
  9. ↑ http://www.fujitsu.com/fi/about/finland/history/

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Datasaab&oldid=21539585”