Darwinin pommitus

Darwinin pommitus
	Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa
	Öljyvaraston räjähdys ilmaiskun aikana Darwinissa 19. helmikuuta 1942. Taustalla HMAS Deloraine, joka pakeni vahingoittumatta.
Päivämäärä:	19. helmikuuta 1942
Paikka:	Darwin, Pohjoisterritorio, Australia
Lopputulos:
Osapuolet
Australia; Yhdysvallat	Japani
Komentajat
David V. J. Blake	Chuichi Nagumo
Vahvuudet
31 lentokonetta, 18 ilmatorjuntatykkiä, 1 hävittäjä, 1 lentokoneiden kuljetusalus, 2 sluuppia, 4 miinanraivaajaa/korvettia, 4 ilmapuolustusalusta, 9 kauppalaivaa, 1 sairaalalaiva, 23 apualusta, 12 pearling lugger -purjealusta	242 lentokonetta, 4 lentotukialusta, 2 raskasta risteilijää, 1 kevyt risteilijä, 7 hävittäjää, 3 sukellusvenettä
Tappiot
235 kaatunutta, 300-400 haavoittunutta, 30 lentokonetta tuhoutunut, 8 alusta upotettu, 3 alusta rantautunut, 25 alusta vahingoittunut	2 kaatunutta, 1 sotavanki, 4 lentokonetta tuhoutunut

Darwinin pommitus oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien pommituslento Darwiniin Australiaan 19. helmikuuta 1942 toisessa maailmansodassa. Hyökkäyksessä 242 lentokonetta iski Darwinin satamaan ja kaupungin lentokentille. Pommituksen tarkoituksena oli estää liittoutuneita käyttämästä satamaa ja tukikohtia hyökkäyksiin Timoriin ja Jaavalle.

Pommituksessa upotettiin kahdeksan alusta ja vahingoitettiin 25 muuta ja lisäksi 30 lentokonetta tuhoutui. Pommituksessa kuoli 235 ihmistä. Japanilaiset menettivät neljä lentokonetta, joiden lentäjistä kaksi^lähde? kuoli ja yksi joutui sotavangiksi. Kyseessä oli suurin Australian mantereelle kohdistunut hyökkäys toisen maailmansodan aikana.

Taustaa

Vuonna 1942 japanilaiset suunnittelivat miehittävänsä Timorin ja Uuden-Guinean.^[1] Darwinin satama oli muodostunut tärkeäksi, ellei jopa elintärkeäksi tukialueeksi Alankomaiden Itä-Intiaan lähetettäville lentokoneille ja joukoille. Se oli myös Jaavan alueen lähin satama.^[2] Darwinin tuhoaminen estäisi sen, että Australian liittolaiset toimittaisivat apujoukkoja Pohjois-Australiaan ja tekisivät sieltä käsin vastahyökkäyksen. Toisaalta se lannistaisi Australian hallintoa.^[1]

Amiraali Nagumon johtama 1. lentotukialuslaivasto oli usein Jaavan eteläpuolella, mikä piti Australian ja sen liittolaiset epätietoisina japanilaisten seuraavasta kohteesta.^[2]

Japanin laivastoon kuuluivat lentotukialukset Kaga, Akagi, Hiryū ja Sōryū sekä niitä suojanneet raskaat risteilijät Tone ja Chikuma ja kevyen risteilijän Abukuman johtama hävittäjälaivue, johon kuuluivat Urakaze, Isokaze, Tanikaze, Hamakaze, Kasumi, Shiranui ja Ariake.^[2]

Hyökkäys

Pommitus tapahtui 19. helmikuuta ja koostui kahdesta hyökkäyksestä.^[1] Ennen ensimmäistä hyökkäystä Nagumon neljä lentotukialusta etenivät 220 merimailin päähän Port Darwinista, missä niiltä nousi 188 Aichi D3A1 -syöksypommittajaa, Nakajima B5N2 -torpedopommittajaa ja Mitsubishi A6M2 -hävittäjää. Samanaikaisesti 54 kaksimoottorista Mitsubishi G4M1 -pommikonetta saapui Kendarista osallistuakseen hyökkäykseen, joka alkoi kello 09.30.^[3] Australialaiset puolustivat kaupunkia kymmenellä ilma-aluksella, jotka kuitenkin ammuttiin alas yhtä lukuun ottamatta.^[1]

Ensimmäinen hyökkäys kohdistui laivoihin ja satamaan sekä kaupunkiin ja sen infrastruktuuriin. Hyökkäys kesti noin 25 minuuttia. Toinen hyökkäys alkoi noin kello 11.45, ja sen aikana japanilaiset pommittivat Australian kuninkaallisten ilmavoimien tukikohtaa. Pommituksessa kuoli kaikkiaan 235 ihmistä ja loukkaantui 300–400. 30 Australian lentokonetta, 11 laivaa ja joitain siviili- ja sotilaskohteita tuhoutui. Japanilaiset menettivät 4 lentokonetta. Yksi koneista oli tehnyt pakkolaskun kaupungin lähellä sijaitsevalle Melvillensaarelle, jossa paikallinen aboriginaalimies otti lentäjän sotavangiksi. Kyseessä oli ensimmäinen Australian maaperällä otettu sotavanki.^[1]

Pommituksen jälkeen kaupunki oli sekasorrossa. Moni Darwinin asukkaista uskoi, että japanilaiset olivat aikeissa miehittää kaupungin. Kaikkiaan noin puolet asukkaista pakeni kaupungista etelään päin, ensimmäiset heistä hyökkäystä seuranneina tunteina. Yleisen sekasorron takia hallitus perusti kiireellä tutkintalautakunnan ja nimitti sen johtajaksi tuomari Charles Lowen. Lautakunta julkaisi maalis- ja huhtikuun 1942 aikana yhteensä kaksi raporttia.^[1]

Muut pommitukset

Muutaman kuukauden kuluttua hyökkäyksestä australialaiset olivat saaneet rakennettua Darwiniin jo vahvempaa puolustusta. Puolustus kasvoi vähitellen. Siihen kuului hävittäjiä, tutkia, valonheittimiä ja laivaston joukkoja. Enimmäkseen yhdysvaltalaisten joukkojen miehittämät pommikoneet tekivät vastaiskuja japanilaisia vastaan. Alankomaat ja Britannia lähettivät puolustuksen tueksi ilma-aluksia.^[1]

Vuoden 1942 loppuun mennessä japanilaiset alkoivat vähitellen perääntyä Timorissa ja nykyisessä Indonesiassa miehittämiltään alueilta. Darwinin pommituksen jälkeen Japani oli tehnyt muitakin lähinnä Pohjoisterritorion alueelle kohdistuvia hyökkäyksiä ja jatkoi niitä aina marraskuuhun 1943 asti. Territorion pohjoisimmalle alueelle Top Endiin hyökättiin kaikkiaan yli 200 kertaa. Japanilaiset pommittivat Darwinin lisäksi Townsvilleä, Katherinea, Wyndhamia, Derbyä, Broomea ja Port Hedlandia. Viimeinen Pohjoisterritorion ilmatilassa lentänyt japanilaiskone tuhottiin kesäkuussa 1944.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h The bombing of Darwin Australian kansallisarkisto. Viitattu 17.4.2025. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941-1945), s. 54. Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5 (englanniksi)
↑ Edwards, Peter J.: The Rise and Fall of the Japanese Imperial Naval Air Service, s. 218. Barnsley, UK: Pen & Sword Books Ltd., 2010. ISBN 184884307-0 (englanniksi)

Kirjallisuutta

Alford, Bob: Darwin 1942 - The Japanese attack on Australia. (Campaign 304) Oxford: Osprey Publishing, 2017. ISBN 978-1-4728-1687-0 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Darwinin pommitus Wikimedia Commonsissa

[:0-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h The bombing of Darwin Australian kansallisarkisto. Viitattu 17.4.2025. (englanniksi)

[Dull-2] Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941-1945), s. 54. Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5 (englanniksi)

[3] Edwards, Peter J.: The Rise and Fall of the Japanese Imperial Naval Air Service, s. 218. Barnsley, UK: Pen & Sword Books Ltd., 2010. ISBN 184884307-0 (englanniksi)

[1]

[2]

[3]