Tone (1937)

Tone (jap. 利根 重巡洋艦) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1938 valmistunut Tone-luokan raskas risteilijä toisessa maailmansodassa.

Tone / 利根 重巡洋艦
Tone
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Mitsubishi, Nagasaki
Kölinlasku	1. joulukuuta 1934
Laskettu vesille	21. marraskuuta 1937
Palveluskäyttöön	20. marraskuuta 1938
Poistui palveluskäytöstä	upotettu 24. heinäkuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma	11 213 t (standardi)
Pituus	119,1 m
Leveys	19,4 m
Syväys	6,2 m
Koneteho	152 000 shp
Nopeus	35 solmua
Miehistöä	874
Panssarointi	panssarivyö: 100 mm panssarikansi: 30–65 mm päätykkitornit: 25 mm barbetit: 25 mm komentotorni: 70–130 mm
Aseistus
Aseistus	8 × 200 mm/50 Type 3 kaksiputkisina asennuksina 8 × 12,7 cm ilmatorjuntatykkiä 12 × 2,5 cm ilmatorjuntatykkiä 12 × 610 mm torpedoputkea
Infobox OK

Valmistus

Pääartikkeli: Tone-luokka (risteilijä)

Alus tilattiin vuoden 1932 hankinnoissa Mitsubishin telakalta Nagasakista, missä köli laskettiin 1. joulukuuta 1934. Alus laskettiin vesille 21. marraskuuta 1937 ja valmistui 20. marraskuuta 1938. Alus otettiin palvelukseen samana päivänä päällikkönään Hara Teizo.

Palvelus

Tone muodosti sisaraluksensa Chikuman kanssa 8. risteilijäviirikön, joka lähti 26. marraskuuta 1941 Hitokappunlahdelta vara-amiraali Mikawa Gunichin laivaston mukana merelle operaatiossa Z. Laivasto oli 2. joulukuuta Midwayn pohjoispuolella, kun se vastaanotti käskyn sotatoimien aloittamisesta 8. joulukuuta yhdistyneen laivaston komentajalta. Kumpikin viirikön alus lähetti 7. joulukuuta ilmaan Aichi E13A1 tyypin 0 kellukekoneen tiedustelulennolle ennen hyökkäystä Pearl Harboriin. Tonen lentokone tiedustelu Lahainan ankkuripaikan, joka todettiin tyhjäksi. Lentokone miehistöineen tuhoutui palatessaan kovassa merenkäynnissä.

Viirikkö erkani 16. joulukuuta lentotukialusviirikkö 2:n ja hävittäjien Urakazen ja Tanikazen kanssa laivastosta hyökätäkseen Wakelle. Hyökkäys alkoi 21. joulukuuta Tonen lähettäessä ilmaan kaksi E8N2 kellukekonetta sukellusveneiden torjuntaan. Seuraavana päivänä aluksen lentokone oli pelastustehtävissä lentotukialuskoneiden iskiessä saarelle. Aluksen lentokone ilmoitti 23. joulukuuta ensimmäisenä taisteluiden päättyneen. Saaren kukistuttua viirikkö palasi Kuren laivastotukikohtaan, jonne se saapui 29. joulukuuta.

Alus lähti 10. tammikuuta 1942 Kuresta viirikön mukana Trukille, jonne se saapui 14. tammikuuta. Viirikkö lähti 17. tammikuuta Trukilta Uuden-Irlannin pohjoispuolelle, mitä käytettiin tukialueena Rabaulin valloituksessa operaatiossa R. Alus lähti 22. tammikuuta alueelta. Seuraavana päivänä aluksen lentokoneet pommittivat Bukaa ja 25. tammikuuta Amiraliteetteja. Alus palasi 27. tammikuuta Trukille.

Alus siirrettiin helmikuun alussa laivaston pääosan mukana Palaun, Celebesin kautta Darwinin pohjoispuolelle, mistä ne iskivät 19. helmikuuta Darwinin satamaan. Aluksen lentokoneet tiedustelivat aluetta ja muun muassa paikansivat maaleja lentotukialuskoneille. Alus palasi 21. helmikuuta Staring Bayhin tankkaamaan. Viirikkö liitettiin Hollannin Itä-Intian valtauksen operaatio J:n suojaamaan lentotukialuksia. Osasto lähti 25. helmikuuta Staring Baystä.

Alus lähetti 1. maaliskuuta 1942 E13A1 kellukekoneen tiedustelulennolle Joulusaarten vesille ja saarten länsipuoliselle alueelle. Koneet eivät löytäneet sotalaivoja vaan ainoastaan kauppalaivoja. Iltapäivällä Akagin lentokone havaitsi hävittäjä USS Edsallin, jota se luuli Marblehead-luokan kevyeksi risteilijäksi. Nagumo määräsi taistelulaivat Hiein ja Kirishiman sekä 8. risteilijäviirikön takaa-ajoon. Hävittäjän upottamiseen viirikkö käytti 844 kappaletta kahdeksan tuuman kranaattia ja 62 viiden tuuman kranaattia. Seuraavana päivänä alukset palasivat laivastoon.

Aluksen kellukekoneet osallistuivat 5. maaliskuuta Tjilatjapiin tehtyyn ilmahyökkäykseen. Seuraavana päivänä aluksen kellukekone pelasti brittiläisen merimiehen, joka oli ollut 27. helmikuuta Jaavalla upotetussa aluksessa. Hollannin Itä-Intian antauduttua 11. maaliskuuta alus palasi Staring Bayhin.

Viirikkö lähti 26. maaliskuuta Staring Baystä Celenesin kautta Nagumo Chuichin laivaston mukana Intian valtamerelle operaatioon C. Kanadan ilmavoimien PBY Catalina havaitsi 4. huhtikuuta laivaston Ceylonin eteläpuolella ja ilmoitti uhasta ennen alasampumista. Seuraavana päivänä lentotukialusten lentokoneet iskivät Colombon laivastotukikohtaan. Tonen Kawanishi E7K kellukekone havaitsi Britannian kuninkaallisen laivaston Itäisen laivaston risteilijät HMS Cornwallin ja HMS Dorsetshiren, jotka lentotukialuskoneet upottivat.

Alus joutui 9. huhutikuuta Akagin kanssa yhdeksän Britannian kuninkaallisten ilmavoimien No 11 laivueen Bristol Blenheim hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäys ei aiheuttanut vaurioita aluksille, mutta aluksia suojanneet A6M2 hävittäjät pudottivat neljä hyökkääjää ja viidennen ampui alas Hiryulle palaamassa ollut hävittäjä. Japanin laivasto aloitti 13. huhtikuuta paluumatkan Japaniin. Seuraavana päivänä risteilijät erkanivat Hagikazen ja Maikazen kanssa pääosastosta tankatakseen Makossa.

Makosta lähteneet risteilijät yrittivät 18. huhtikuuta tavoittaa amiraali Halseyn johtaman Yhdysvaltain laivaston lentotukialusosaston, jonka lentokoneet olivat pommittaneet Japania. Takaa-ajo oli kuitenkin tulokseton. Tone saapui 25. huhtikuuta Maizuruun, missä se siirrettiin telakalle huollettavaksi.

Alus vapautui telakalta 3. toukokuuta. Alus lähti 16. toukokuuta Chikuman kanssa Maizurusta Hashirajimaan, jonne ne saapuivat 18. toukokuuta. Alus lähti 27. toukokuuta Hashirajimasta vara-amiraali Nagumon lentotukialusosaston kanssa operaatio MI:hin. Alukselta lähetettiin 4. kesäkuuta tiedustelulennolle kaksi E13A1 Jake kellukekonetta, joiden tehtävänä oli löytää Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset. Alukselta lähtenyt lentokone havaitsi Yhdysvaltain laivaston aluksia, jotka tunnistettiin lentotukialusryhmäksi. Lentotukialuksia ei kuitenkaan tunnistettu. Tone joutui ilmahyökkäykseen, jolloin toinen sen tiedustelukoneista tuhoutui.

Alus määrättiin 6. kesäkuuta Chikuman kanssa tukemaan vara-amiraali Hosogawa Boshiron 5. laivaston Aleuttien valtausta eli operaatiota AL, mistä se palasi 24. kesäkuuta Ominatoon. Alus lähti 28. kesäkuuta risteilijädivisioonansa mukana Ominatosta Hashirajimaan, jonne ne saapuivat 12. heinäkuuta. Aluksen päälliköksi tuli 14. heinäkuuta Kobe Yuji. Seuraavana päivänä alus lähti Hashirajimasta Maizuruun, missä se siirrettiin telakalle 16. heinäkuuta.

Alus lähti 6. elokuuta Maizurusta Kureen, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus lähti16. elokuuta 8. risteilijädivisioonansa mukana Nagumon 3. laivastossa Hashirajimasta. Amiraali Yamamoto peruutti 20. elokuuta suunnitellun tankkauksen Trukilla, mikä korvattiin tankkauksella merellä matkalla Guadalcanalille. Laivasto risteili 24. elokuuta Guadalcanalin koillispuolella, jolloin Tonelta lähetettiin kellukekoneita tiedustelemaan. Seuranneessa Itäisten Salomonien taistelussa kumpikin osapuoli kärsi tappioita. Alus palasi 5. syyskuuta laivaston mukana Trukille.

Alus teki 9. syyskuuta lentotukialusosaston mukana partiomatkan Salomonsaarten pohjoispuolelle, mistä se palasi 23. syyskuuta Trukille. Alus teki 11. lokakuuta suojausosaston kanssa partiomatkan Salomonsaarten pohjoispuolelle. Laivasto tankattiin 17.-18. lokakuuta merellä. Tone erosi 19. lokakuuta Teruzukin kanssa laivastosta etsimään Yhdysvaltain laivastoa Santa Cruz saarten edustalta, kunnes Jaluitista lähtenyt Kawanishi H6K ilmoitti havainneensa Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset Uusien-Hebridien edustalla. Vara-amiraali Nagumo määräsi aluksen palaamaan laivastoon.

Aluksen kellukekoneen lentäjä havaitsi 26. lokakuuta lentotukialus USS Hornetin tukiryhmineen. Lentotukialuksilta nousseet lentokoneet upottivat Hornetin ja vaurioittivat taistelulaiva USS South Dakotaa ja kevyt risteilijä USS San Juania. Alus palasi 30. lokakuuta laivaston mukana Trukille.

Alus lähti 9. marraskuuta vara-amiraali Kondon laivastossa Trukilta Ontong Jaavan alueelle. Laivaston tehtävänä oli suojata Guadalcanalille täydennyksiä toimittavan osan toimintaa. Tone muodosti Sendain ja Ayanamin kanssa itäisen tiedusteluosaston, jonka tehtävänä oli valvoa Tanakan saattueen itäpuolinen merialue. Aluksen tiedustelukoneet valvoivat Guadalcanalin eteläpuolista aluetta havaitsematta mitään erikoista. Alus palasi 18. marraskuuta Trukille, missä se oli pari seuraavaa kuukautta tehden vain partiomatkoja lähialueille.

Alus lähti 19. tammikuuta 1943 Trukilta Jaluitille, mistä se palasi 7. helmikuuta Trukille. Alus lähti 15. helmikuuta Trukilta laivaston mukana Japaniin ja saapui 21. helmikuuta huollettavaksi Maizuruun. Huollossa aluksen ilmatorjuntaa täydennettiin kahdella kaksiputkisella 25 millimetrin tykillä ja tyypin 21 ilmavalvontatutkalla.

Alus ankkuroitiin 20. helmikuuta 1945 Kuren satamaan. Alukseen osui 19. maaliskuuta ilmahyökkäyksessä pommi, joka jumitti tykkitornin numero 3. Alukseen osui ilmahyökkäyksissä 24. heinäkuuta kolme pommia ja 28. heinäkuuta kaksi pommia. Osumien seurauksena alus upposi matalaan veteen. Se poistettiin 20. marraskuuta alusluettelosta. Hylyn romutus saatiin 30. syyskuuta 1948 päätökseen.

Lähteet

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

Viitteet

Tone-luokan raskaat risteilijät

Tone - Chikuma

Edeltäjä: Mogami-luokka – Seuraaja: Ibuki-luokka