Shiranui
Shiranui (jap. 不知火, shiranui) oli keisarillisen Japanin laivaston Kagerō-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
| Shiranui / 不知火 | |
|---|---|
 Shiranui |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Uraga Dock Company |
| Kölinlasku | 30. elokuuta 1937 |
| Laskettu vesille | 28. kesäkuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | 20. joulukuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 27. lokakuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 065 t (standardi) 2 529 t (kuormattu) |
| Pituus |
118,5 m (kokonaispituus) 116,2 m (vesiraja) |
| Leveys | 10,8 m |
| Syväys | 3,76 m |
| Koneteho | 52 000 hv |
| Nopeus | 35 kn |
| Miehistöä | 240 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × 127 mm/50 type 3 kaksiputkisissa tyypin C torneissa 28 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × 13 mm ilmatorjuntatykkiä 8 × 610 mm torpedoputkea 36 syvyyspommia |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: Kagerō-luokka
Alus tilattiin Uraga Dock Companyltä, missä köli laskettiin 30. elokuuta 1937. Se laskettiin 28. kesäkuuta 1938 ja otettiin palvelukseen 20. joulukuuta 1939.
Palvelus muokkaa
Palvelukseen otettaessa alus liittettiin Japanin 2. laivaston 2. hävittäjälaivueen 18. hävittäjäviirikköön päällikkönään Akazawa Shizuo. Alus lähti 18. marraskuuta 1941 1. hävittäjälaivueen kanssa Saekista Iturupiin Kuriileille, jonne ne saapuivat 22. marraskuuta. Se suojasi 18.–22. marraskuuta amiraali Nagumon Pearl Harboriin hyökänneitä lentotukialuksia, mistä se palasi 24. joulukuuta Kureen.[1]
Alus suojasi 8.–14. tammikuuta 1942 lentotukialuksia Japanista Trukille ja edelleen Trukista iskettäessä Rabauliin 20. tammikuuta ja Laeen seuraavana päivänä. Alus suojasi 23. tammikuuta alkaen Shōkakua ja Zuikakua näiden suojatessa Rabaulin ja Kaviengin maihinnousuja, mistä se palasi 29. tammikuuta Trukille. Se suojasi 1.–8. helmikuuta lentotukialuksia, jotka pyrkivät taisteluun Yhdysvaltain laivaston kanssa. Tehtävästä vapauduttuaan alus lähti Palaulle. Alus suojasi 19. helmikuuta lentotukialusosastoa, jonka koneet pommittivat Darwinia, minkä jälkeen osasto matkasi 21. helmikuuta Staringinlahdelle Sulawesiin. Se lähti 25. helmikuuta Staringinlahdelta suojaten lentotukialuksia Jaavan eteläpuolisella merialueella.[1]
Shiranui upotti 1. maaliskuuta Kasumin kanssa tunnistamatta jääneen kauppa-aluksen. Alus joutui 5. maaliskuuta Tjilatjapissa ilmahyökkäykseen, minkä jälkeen se palasi Staringinlahdelle 11. maaliskuuta. Alus suojasi 27. maaliskuuta lentotukialuksia niiden iskiessä Intian valtameren meriliikenteeseen. Lentutukialusten lentokoneet iskivät 5. huhtikuuta Colomboon ja 9. huhtikuuta Trincomaleehen. Alus saapui 23. huhtikuuta Kureen, jossa se siirrettiin telakalle. Palvelukseen palattuaan alus matkasi 21.–25. toukokuuta 2. hävittäjäviirikön mukana Kuresta Saipanille. Alus suojasi 3.–6. kesäkuuta Midwayn taistelussa joukkojenkuljetussaattuetta. Se suojasi 17.–23. kesäkuuta Kumanon ja Suzuyan Trukilta Kureen. Alus suojasi 28. kesäkuuta – 4. heinäkuuta Chiyodan Jokosukasta Kiskalle.[1]
Alus vaurioitui 5. heinäkuuta pahoin Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Growlerin laukaiseman torpedon osuttua Kiskan sataman edustalla. Aluksen miehistöstä sai surmansa kolme ja aluksen takimmaisen savuhormin takaa alus vaurioitui pahoin. Alus paikattiin, jonka jälkeen se hinattiin 15. elokuuta – 3. syyskuuta Kiskalta Shimushun kautta Maizurun telakalle korjattavaksi. Alus merkittiin erikoisreserviin sen ollessa telakalla korjattavana 31. elokuuta 1942 – 15. marraskuuta 1943. Aluksen X-torni korvattiin korjausten aikana kahdella kolmiputkisella 25 millimetrin ilmatorjuntatykillä.[1]
Korjaukset telakalla valmistuivat 15. marraskuuta 1943, jolloin alus liitettiin Japanin 9. laivastoon. Se suojasi 7.–16. tammikuuta 1944 saattueen Saekista Palaulle, jonne saavuttuaan se suojasi maaliskuun alkuun saakka saattueita Palaun, Wewakin ja Hollandian välisillä vesialueilla. Alus liitettiin 1. maaliskuuta Japanin 5. laivaston 1. hävittäjälaivueen 9. hävittäjäviirikköön. Se suojasi 6.–22. maaliskuuta saattueen Palaulta Formosan kautta Kureen. Viirikön nimi muutettiin 31. maaliskuuta 18. hävittäjäviiriköksi.[1]
Alus lähti 2. huhtikuuta Kuresta Ominatoon, josta se jatkoi matkaansa pohjoisille alueille partiointi ja saattuetehtäviin. Alus suojasi 19.–21. kesäkuuta Nachin ja Ashigaran Ominatosta Kureen. Alus suojasi 28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta saattueen Jokosukasta Ominatoon, josta se suojasi 31. heinäkuuta – 2. elokuuta Nachin ja Ashigaran Kureen. Shiranui suojasi 11.–14. elokuuta Kisoa ja Tamaa Jokosukan ja Chichi-jiman välisissä joukkojensiirroissa. Alus suojasi 14.–23. lokakuuta Nachin ja Ashigaran Kuresta Amami-O-Shiman ja Makon kautta Coroniin.[1]
Surigaonsalmen taistelussa 24.–25. lokakuuta Shiranui suojasi amiraali Shiman 2. hyökkäyslaivastoa. Alus lähetettiin taistelun jälkeen 26. lokakuuta etsimään taistelussa kadonneita Kinua ja Uranamia. Tämän jälkeen se siirtyi avustamaan Hayashimoa, mutta joutui itse Yhdysvaltain laivaston Task Force 77:n lentokoneiden hyökkäykseen. Alus upposi 27. lokakuuta 80 merimailia Panaista pohjoiseen. Aluksen upotessa menetettiin koko miehistö sekä 18. hävittäjäviirikön komentaja Inoue Yoshio.[1]
Lähteet muokkaa
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- CombinedFleet.com: Kagerō-luokan hävittäjät (englanniksi)