Christopher Dahl

Christopher Dahl, (17. toukokuuta 1758 Saleby, Länsi-Göötanmaa, Ruotsi4. syyskuuta 1809 Näs, Uplanti) oli ruotsalainen luterilainen pappi, virsirunoilija ja professori.[1]

Christopher Dahl

Dahl kävi koulua Skarassa ja opiskeli Upsalassa. Hänet vihittiin papiksi 1782 ja pian hänestä tuli Upsalan yliopiston kaunopuheisuuden ja runouden dosentti, myöhemmin kreikan kielen professori ja hänen nimitettiin kuninkaan hovisaarnaajaksi, hoviseurakunnan papiksi. Vuonna 1800 hänet nimitettiin teologian tohtoriksi kuningas Kustaa IV Aadolfin kruunajaisten yhteydessä.[2] Hän julkaisi 1796 latinan kielen oppikirjan, kreikan kielen lukukirjan (Chrestomathia greeca 1808) ja siihen liittyvän sanakirjan ja kieliopin (1808).Vuonna 1796 hänet nimitettiin Raamatunkäännöskomiteaan.[3]

1793 vietettiin Ruotsissa Upsalan kokouksen juhlavuotta. Sen kunniaksi haluttiin uudistaa myös kirkollisia kirjoja ja Upsalan tuomiokapituli laati ehdotuksen virsikirjan uudistamiseksi. Työ siirtyi ”Kongl Ecklastique Committé” nimiselle komitealle, jonka jäsen Dahl oli yhdessä Samuel Ödmanin kanssa. Hän julkaisi 1796 kokoelman "Försök till kyrkosånger", jossa oli hänen muokkaamiaan ja kirjoittamiaan virsiä sekä 1807 kokoelman nimeltä "Psalmer", joka suurelta osalta oli vanhojen virsien muokkauksia ja useat niistä tulivat J.O. Wallinin johdolla valmisteltuun vuoden 1819 virsikirjaan. Teologisesti Dahl edusti neologiaa..[4][1]

Hänen elämäänsä varjostivat henkilökohtaiset vaikeudet. Hänen kaunis vaimonsa tunnettiin myös lisänimellä ”kaunis Lena”. Tämä muutti Upsalasta Tukholmaan, jossa oli enemmän tarjolla huveja, eivätkä ne kaikki olleet sopusuhteessa hänen puolisonsa yhteiskunnallisen asemansa tai taloudellisten resurssien kanssa ja tämä on saattanut olla syynä hänen varhaiseen kuolemaansa.[1]

Hänen kirjoittamiaan virsiä on yksi ja muokkaamiaan virsiä on viisi Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa. Virsi 595 "Förgäves all vår omsorg är" on vuodelta 1807. Sen esikuvana on ollut vuoden 1695 virsikirjan virsi 97" Alt arbetet är ju fåfängt här".[1] Jo vuoden 1819 se oli J. O. Wallinin muokkaama ja vuoden 1986 virsikirjassa edelleen Britt. G. Hallqvistin muokkaama.[4] Suomenkielisessä virsikirjassa se on Anna-Mari Kaskisen 1998 suomentamana "On turhaa kaikki vaivamme ja pyrkimykset maiset,"

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 610 "Ah, kaikki kaataa kuolema" pohjautuu Dahlin kirjoittaman virteen "Kom, jordens barn, eho du är" [5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Oscar Lövgren (ruotsiksi)Psalm- och sånglexikon, s. 147. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. Dahl, Kristoffer runeberg.org. Viitattu 20.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Christopher Dahl sok.riksarkivet.se. Viitattu 20.3.2022. (ruotsiksi)
  4. a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 403. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
  5. 610 Ah, kaikki kaataa kuolema virsikirja.fi. Viitattu 20.3.2022.