Avaa päävalikko
Checks and balances käytännössä: presidentti Donald Trump esitti Neil Gorsuchia korkeimman oikeuden tuomariksi tammikuussa 2017. Myöhemmin senaatti hyväksyi Trumpin ehdotuksen.

Checks and balances viittaa järjestelmään, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa on rajoitettu niin, ettei yksikään toimielimistä pysty käyttämään rajoituksetonta valtaa. Checks and balances on osa vallan kolmijako-oppia.[1]

Englanninkieliselle käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua, mutta siihen on viitattu muun muassa punnusten ja vastapunnusten järjestelmänä[2].

EsimerkkejäMuokkaa

Antiikin RoomaMuokkaa

Kreikkalaisen historioitsija Polybioksen mukaan antiikin Rooma perustui checks and balances -järjestelmälle: valta oli jaettu konsulin (monarkia), senaatin (aristokratia) ja kansalaisten (demokratia) kesken.[1]

YhdysvallatMuokkaa

Yhdysvalloissa checks and balances -järjestelmään ei suoraan viitata maan perustuslaissa, mutta Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä on silti useita lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan vallankäyttöön liittyviä rajoituksia. Esimerkiksi tuomioistuimet voivat rajoittaa lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan valtaa julistamalla näiden toiminnan perustuslain vastaiseksi. Presidentillä on tietyissä tilanteissa mahdollisuus estää kongressin päätökset veto-oikeudellaan. Senaatti taas voi esimerkiksi estää Yhdysvaltain toisen valtion kanssa allekirjoittaman sopimuksen hyväksymisen.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c "checks and balances." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.
  2. Husa, Jaakko: checks and balances -oppi Tieteen termipankki. Viitattu 24.7.2017.