Avaa päävalikko

Cádiz on kaupunki Lounais-Espanjassa Andalusian itsehallintoalueella. Cádiz on Cádizin maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on noin 120 500 asukasta (2015)[1]. Metropolialueen (Cádiz–Jerez) asukasluku on noin 600 000 (2013).[2]

Cádiz
Cadiz Quay and Cathedral.jpg
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Cádiz

Koordinaatit: 36°32′0″N, 6°17′0″W

Valtio Espanja
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunki
 – pormestari José María González Santos
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 12,10 km²
Väkiluku (2015) 120 468
 – Tiheys 10 000 as./km²









Alueen muut tärkeät kaupungit ovat San Fernando, Puerto de Santa Maria, Chiclana de la Frontera ja Puerto Real.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Kaupunki on yksi Euroopan vanhimpia. Foinikialaiset perustivat sen nimellä גדר (Gadir). Perinteisesti kaupungin perustaminen ajoitetaan vuoteen 1100 eaa., mutta 900 eaa. vanhempia löytöjä ei ole tehty. Kreikkalaisen legendan mukaan Herakles (Herkules) perusti Cádizin surmattuaan Geryonin. 500 eaa. kaupunki joutui karthagolaisille ja 200-luvulla eaa. roomalaisille, jotka antoivat sille nimen Gades. Kaupunki oli maurien hallussa 7111262.

Löytöretkien aikaan Kristoffer Kolumbus purjehti Cádizista toiselle matkalleen 1495 ja kaupungista tuli Espanjan aarrelaivaston pääsatama.

Sir Francis Drake tuhosi Espanjan laivaston kaupungin satamassa huhtikuussa 1587. Sota-amiraali Robert Blake piiritti Cádizia 16551657.

1700-luvulla Cádiz ohitti Sevillan aseman kauppamonopolina Amerikan kanssa. Espanjan parlamentti Cortes toimi Cádizissa Napoleonin sotien aikana ja taisteli Espanjan kuninkaaksi julistettua Napoleonin vanhempaa veljeä Joseph Bonapartea vastaan. Espanjan perustuslaki julistettiin 1812 Cádizissa.

YöelämäMuokkaa

Cadiz tunnetaan vilkkaasta yöelämästään, erityisesti karnevaalien aikaan. Vanhassa kaupungissa on paljon pieniä baareja, jotka ovat yleensä auki aina pikkutunneille asti. Punta de San Felipen alueella Paseo de Almerante Pascual y Pery -nimisellä kadulla on paljon yökerhoja sekä kadun yläpuolella on avoin alue, jossa on usein paljon ihmisiä öisin.

KarnevaalitMuokkaa

 
Playa Victoria
 
La Caleta

Cadizin karnevaalit ovat yhdessä Santa Cruz de Tenerifen kanssa Espanjan kuuluisimmat ja myös maailmanlaajuisesti tunnetut. Kaupungin väkiluku kasvaa karnevaalien aikaan suuresti. Karnevaalit ovat varsinaisesti helmikuun 15. ja 25. päivän välillä mutta juhliin valmistaudutaan koko vuoden ajan. Karnevaalien tärkeintä ohjelmaa esittävät erilaiset paikalliset lauluryhmät eli "chirigotat", joista parhaat palkitaan karnevaalien päätösgaalassa Manuel de Falla -teatterissa. Chirigotat laulavat yleensä humoristisesti kritisoiden erilaisia alueen ilmiöitä.

Myös pukeutumiseen uhrataan paljon aikaa ja vaivaa. Kaikenlaiset hupiasut ovat tyypillisiä.

TurismiMuokkaa

 
Chirigota-lauluryhmä

Turismi on nykyään yksi Cadizin alueen tärkeimmistä elinkeinoista. Aurinkoinen ja lämmin sää, yhdet Espanjan hienoimmista hiekkarannoista ja kaupungin rikas historia ovat kaupungin vetonauloja.

Tärkeimmät rannat ovat Playa Victoria ja Playa La Caleta, joista Victoriaa voitaisiin sanoa kaupungin päärannaksi. Se kulkee noin 3 kilometriä kaupungin länsireunaa pitkin. La Caleta taas sijaitsee vanhassa kaupungissa.

Cadiz tunnetaan myös Jerez de la Fronteran ohella yhtenä flamencon kotipaikoista. Cadizin lähialueilta ovat kotoisin esimerkiksi Paco de Lucia ja Camaron de la Isla.

Turisti pääsee halutessaan Cádizista nopeasti lautalla Afrikan mantereelle, Marokon Tangeriin.

Cadiz Club de FutbolMuokkaa

Cadiz CF perustettiin 1910 ja joukkue pelaa nykyään Espanjan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Segunda Division B:ssä. Seuran stadionille Ramon de Carranzalle mahtuu noin 25 000 katsojaa. Cadiz CF on tunnettu faneistaan (espanjaksi cadistas), joita pidetään yleisesti Espanjan parhaina, esimerkiksi Real Madrid palkitsi Cadizin fanit parhaina vuonna 2006.

Kuvia CádizistaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Instituto Nacional de Estadística
  2. Jefferey Sellers ym. (toim.): The Political Ecology of the Metropolis; Clemente J. Navarro: The Political Ecology of the Spanish Metropolis – Place, Socio–Economic and Regional Effects, 2013, s. 269

Aiheesta muuallaMuokkaa