Wikipedia

Brundisium

Brentesion (m.kreik. Βρεντέσιον, myös Βρεντήσιον, Brentēsion, Βρενδέσιον, Brendesion), roomalaisella kaudella Brundisium (lat.), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Brindisin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5]

Brentesion
Βρεντέσιον
Brundisium
San Pietro degli Schiavonin arkeologista aluetta nykyisessä Brindisissä.
San Pietro degli Schiavonin arkeologista aluetta nykyisessä Brindisissä.
Sijainti

Brentesion
Koordinaatit 40°38′19″N, 17°56′34″E
Valtio Italia
Paikkakunta Brindisi, Brindisi, Apulia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka
Aiheesta muualla

Brentesion Commonsissa

Brentesion oli alun perin messapialaisten kaupunki, joka hellenisoitui eli kreikkalaistui viimeistään klassisella kaudella 400–300-luvuilla eaa. Se ei kuitenkaan koskaan ollut kreikkalainen siirtokunta. Kaupungista tuli roomalainen kaupunki 200-luvulla eaa. Roomalainen kausi oli kaupungin kukoistuskautta, sillä se toimi tärkeänä satamana Italiasta itään suuntautuneelle liikenteelle, ja siksi se tunnetaan yleensä latinankielisellä nimellään Brundisium.[2][3]

Maantiede muokkaa

Brentesion eli Brundisium sijaitsi Calabrian eli Italian ”saappaankoron” itärannikolla Adrianmeren rannalla, 38 roomalaista mailia eli noin 56 kilometriä etelään Egnatiasta ja 50 mailia eli noin 74 kilometriä pohjoiseen Hydruntumista. Sen etäisyys Taraksesta eli Tarentumista oli 44 mailia eli noin 65 kilometriä, vaikkakin suora etäisyys niemimaan poikki Taraksenlahdelle eli Tarentuminlahdelle oli vain noin 30 mailia eli noin 44 kilometriä.[3][6]

 
Via Appian päätepiste antiikin aikaisine pylväineen nykyisessä Brindisissä.

Brundisiumilla oli hyvä luonnonsatama. Se koostui kahdesta pitkästä lahdesta, jotka työntyivät pitkällee sisämaahan ja yhdistyivät sataman sisääntulossa kapeaksi väyläksi. Koko kaupunki sai nimensäkin lahden muodosta, sillä sen katsottiin kaksine haaroineen, jotka yhdistyivät yhdeksi sisäänkäyntiaukoksi, muistuttavan uroshirven (lat. brunda) päätä sarvineen; paikallisella messapialaisten kielellä nimeksi tuli näin Brention tai Brentesion.[2][3][7] Sama satamalahti toimii myös nykyisen Brindisin satamana. Monet antiikin aikaiset kirjailijat mainitsevat sataman erinomaisuuden. Se oli suojaisa joka puolelta kaikilla tuulilla, mutta kuitenkin tarpeeksi syvä suurimmillekin laivoille. Kapea sisäänkäynti taas teki siitä helposti puolustettavan. Satamalahden edustalle muodostui ulkosatama, joka sekin oli varsin suojaisa, sillä sitä suojasi Barran saari, nykyinen Isola Sant'Andrea, jolla oli majakka.[3][8]

Brundisiumiin päättyi useita roomalaisia teitä, tunnetuimpana Roomasta Tarentumin kautta tullut Via Appia.[2][3] Myöhemmin Brundisiumiin johti myös Via Trajana, joka oikaisi Via Appian reittiä Beneventumista alkaen, kulkien Tarentumin sijasta Canusiumin, Butuntumin ja Bariumin kautta.[3] Yleinen jatkoreitti Brundisiumista oli ylittää Adrianmeri Illyrian puolen Epidamnokseen eli Dyrrhachiumiin, josta Via Egnatia johti Illyrian ja Makedonian läpi aina Bosporoksen rannalle saakka. Kreikkaan matkanneet saattoivat kulkea myös etelämmäksi Epeiroksen rannikolle tai muualle.[3]

Historia muokkaa

Varhainen historia muokkaa

Brentesion oli alun perin messapialaisten sallentinien kaupunki,[2][3] ja yksi näiden tärkeimpiä keskuksia. Kreikkalaisessa perinteessä kaupungin katsottiin olleen kreetalaisten perustama siirtokunta, sillä sallentinien katsottiin olleen kreetalaista alkuperää. Junianus Justinus kertoo hämärän ja asioita sotkevan tarinan siitä, kuinka kaupungin olisivatkin perustaneet Troijan sodan jälkeen Diomedeen johtamat aitolialaiset, jotka seudun alkuperäiset apulialaiset asukkaat sitten karkottivat pois. Kummatkin legendat kertovat ehkä siitä, että kaupunki oli olemassa jo ennen sen naapuruston kreikkalaisten siirtokuntien perustamista,[3] tai siitä, että se sai kreikkalaisia vaikutteita jo varhain.[1] Strabonin mukaan Brentesionia olivat hallinneet pitkään sen omat kuninkaat jo siihen aikaan, kun Falanthos perusti Taraksen kaupungin. Falanthos itse sai Brentesionista turvapaikan, kun hänet ajettiin pois tuoreesta kaupungistaan. Siksi Brentesionissa oli hänen patsaansa.[3][9]

 
Casa del Turistan arkeologinen kohde.

Kaupungin vaiheista ennen roomalaisvalloitusta tiedetään vain vähän. Se vaikuttaa kuitenkin olleen merkitykseltään varsin vähäinen vielä tuohon aikaan, ja jääneen naapurinsa Taraksen varjoon sen hallitessa koko lähiseudun kauppaa.[3][10] Brentesion vaikuttaa kuitenkin säilyttäneen itsenäisyytensä, eikä siitä koskaan tullut kreikkalaista siirtokuntaa. Siksi Pseudo-Skylaks, joka mainitsee Hydruksen (lat. Hydruntum), ei kuitenkaan mainitse Brentesionia, ja Pseudo-Skymnos taas kutsuu sitä vain messapialaisten satamaksi tai emporioniksi eli kauppa-asemaksi.[3][11] Herodotos mainitsee Brentesionin kerran ohimennen mutta tavalla, joka osoittaa sen olleen tuttu aikansa kreikkalaisille.[3][12]

Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden kreikkalaisten polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti. Sen katsotaan olleen tuossa vaiheessa jos ei kreikkalainen kaupunki niin ainakin hellenisoitunut messapialaisten kaupunki.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Brentesīnos (Βρεντεσῖνος), myöhemmin latinaksi Brundusinus ja Brundisinus.[3]

Roomalainen kausi muokkaa

Brentesionista tuli merkittävä roomalaisten kiinnitettyä siihen huomionsa, sillä sen sijainti oli edullinen Adrianmeren hallitsemisen kannalta sekä kaupallisessa että sotilaallisessa mielessä. Brentesionin haltuun saamisen sanotaan olleen yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi roomalaiset aloittivat sodan sallentineja vastaan vuonna 267 eaa.[3][13] Vaikka kaupunki tuli roomalaisten valtaan jo tuolloin,[3] he tekivät siitä roomalaisen colonian eli siirtokunnan Colonia Brundisium kuitenkin vasta vuonna 246 eaa.[2] (tai 244 eaa.)[3][14] Via Appia, jonka rakentaminen alkoi vuonna 312 eaa., saavutti Brundisiumin jo vuonna 264 eaa.[2]

Colonian perustamisen myötä Brundisiumista tuli merkittävä kaupunki, joka vaikuttaa nousseen nopeasti vauraaksi ja menestyväksi kaupungiksi. Tähän olivat syynä paitsi sen edullinen sijainti myös sen maaperän hedelmällisyys. Kaupungin merkitys vain lisääntyi Rooman sotaretkien myötä, sillä sen kautta sotajoukot kulkivat ensin meren toiselle puolelle Makedoniaa ja Kreikkaa vastaan, ja sitten Aasiaan. Kaupungin hyvä satama, joka kykeni tarjoamaan turvaa suurellekin laivastolle, teki siitä Rooman tärkeimmän laivastotukikohdan omalla suunnallaan.[3]

 
Pylvään kapiteeli. Palazzo Granafei Nervegna, Brindisi.

Roomalaiset kokosivat laivastonsa ja armeijansa Brundisiumissa ensimmäisen kerran ensimmäisen illyrialaissodan sotaretkeä varten vuonna 229 eaa.[3][15] Toisen puunilaissodan aikaan se toimi laivastotukikohtana Makedonian Filippos V:tä vastaan.[3][16] Hannibal yritti kerran vallata kaupungin yllätyshyökkäyksellä, mutta kaupungin asukkaat pysyivät uskollisina Roomalle, ja sodan hankalimpanakin aikana se oli yksi niistä kahdeksastatoista coloniasta, joka oli edelleen valmis tukemaan roomalaisia kaikin heiltä vaadituin tavoin.[3][17]

Myöhemminkin Brundisiumin nimi mainitaan usein Rooman Makedoniassa, Kreikassa ja Aasiassa käymien sotien yhteydessä. Se oli lähes poikkeuksetta paikka, jossa roomalaiset sotapäälliköt kokosivat laivastonsa ja armeijansa ennen Adrianmeren ylitystä, ja myös paikka, johon he palasivat triumfia varten.[3][18] Kun Rooma oli saanut Adrianmeren toisen rannan tukevasti valtaansa, kaupunki rikastui entisestään rauhanomaisen kaupankäynnin ansiosta. Niin siitä tuli yksi koko eteläisen Italian kukoistavimmista ja merkittävimmistä kaupungeista.[3]

Brundisiumin asema merkittävänä kauttakulkupaikkana teki siitä luonnollisesti monien historiallisten hetkien tapahtumapaikan sekä Rooman tasavallan aikana että keisarikaudella. Sulla rantautui sinne armeijoineen vuonna 83 eaa. palatessaan sodasta Mithridatesta vastaan, matkallaan kohtaamaan vihollisensa Roomassa. Brundisiumin asukkaat avasivat hänelle porttinsa ja satamansa, ja saivat häneltä kiitokseksi verovapauden, mikä oikeus kaupungilla säilyi vielä pitkään.[3][19] Cicero saapui Brundisiumiin vuonna 57 eaa. palatessaan maanpaostaan, samana päivänä, jolloin kaupunki juhli colonian perustamisen vuosipäivää, mikä teki paluusta entistäkin juhlallisemman.[3][20]

Julius Caesarin ja Pompeiuksen välisessä sisällissodassa vuonna 49 eaa. Brundisiumista tuli merkittävä sotilasoperaatioiden kohde. Pompeius oli koonnut sinne joukkonsa Adrianmeren ylitystä varten, ja osa niistä oli jo lähtenyt merelle Caesarin saapuessa. Caesar piiritti kaupungin maan puolelta ja yritti estää Pompeiuksen loppujen laivojen lähdön tukkimalla sataman kapean suuaukon kivillä ja upottamalla sinne aluksia, sillä hänellä ei ollut omaa laivastoa. Pompeius onnistui kuitenkin pakenemaan Illyriaan.[3][21]

Vuonna 44 eaa., pian Caesarin murhan jälkeen, vielä nuori Octavius otti Caesarin nimen Brundisiumissa, ja kaupungin varuskunnan veteraanit olivat ensimmäiset, jotka julistivat hänet tähän asemaan.[3][22] Neljä vuotta myöhemmin eli 40 eaa. Antonius ja Domitius Ahenobarbus piirittivät kaupunkia, ja Octavianus yritti turhaan päästä piirityksestä. Lopulta päästiin kuitenkin sopuun heidän yhteisten ystäviensä välityksellä.[3][23] Rauha oli lyhytkestoinen, ja jo pian Antonius uhkasi Brundisiumia jälleen 300 aluksen laivastolla. Maecenas ja Cocceius kiirehtivät sinne Roomasta, ja onnistuivat jälleen sopimaan rauhasta. Tämä vuoden 40 eaa. niin kutsuttu Brundisiumin rauha uudisti toisen triumviraatin. Tällä viimeksi mainitulla kerralla mukana oli myös Horatius, joka kuvaa tunnetussa satiirissaan matkaansa Roomasta Brundisiumiin.[2][3][24]

 
Roomalainen piirtokirjoitus.

Vergilius kuoli Brundisiumissa vuonna 19 eaa. ollessaan palaamassa Kreikasta.[3][25] Tacitus puolestaan kuvaa eloisasti surullista hetkeä, kun Agrippina saapui Brundisiumiin miehensä Germanicuksen tuhkat mukanaan.[3][26]

Rooman keisarikaudella Brundisium mainitaan antiikin lähteissä enää harvemmin. Se säilytti kuitenkin entisen asemansa sekä tavallisten matkaajien että armeijoiden kauttakulkupisteenä Italiasta itään.[3][27] Suorempi tie Brundisiumiin, joka oli vielä Strabonin aikana ollut muulipolku, valmistui valtatieksi keisari Trajanuksen aikana, ja sai hänestä nimen Via Trajana.[3]

Myöhemmällä keisariajalla Hydruntum vaikuttaa nousseen vastaavanlaiseksi kauttakulkupaikaksi entistä useammin, haastamaan Brundisiumia. Kuitenkin ainakin Plinius vanhemman aikana Hydruntumia pidettiin Brundisiumia turvattomampana Adrianmeren ylityspaikkana, vaikkakin reitti sielta meren yli oli lyhempi kuin Brundisiumista.[3][28]

Myöhäisantiikista keskiajalle muokkaa

Brundisium vaikuttaa taantuneen Länsi-Rooman romahduksen jälkeen. Goottisotien aikaan Hydruntum vaikuttaa olleen sitä merkittävämpi paikka. Myöhemmin Brundisium oli pitkään Bysantin valtakunnan hallussa muun Calabrian ja Apulian ohella. Bysantin sodittua alueen hallinnasta gootteja, lombardialaisia ja saraseeneja vastaan, sen valloittivat heiltä lopulta normannit 1000-luvulla.[3]

Koska nykyinen Brindisi sijaitsee antiikin aikaisten jäänteiden päällä, laajamittaiset kaivaukset eivät ole olleet mahdollisia.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Vasche limarie -nimellä tunnetut roomalaisaikaisen vesisäiliön jäänteet.
 
Via Casimiron arkeologista aluetta.

Nykyisestä Brindisistä on tehty joitakin löytöjä hellenistiseltä kaudelta.[1] Muutoin antiikin aikaiset löydöt ovat roomalaisaikaisia. Merkittävimpiin kuuluvat rauniot, joita on Piazza Duomon eli katedraalin aukion alla sekä San Giovanni al Sepolcron kirkon alla. Nykyisellä Via Colombolla sijaitsevat suuren vesisäiliön rauniot, jotka tunnetaan nimellä Vasche limarie. Löytöihin kuuluu myös muun muassa roomalaisaikaisen huvilan rauniot. Perinne pitää sitä Vergiliuksen kuolinpaikkana.[2]

Via Appian päässä lähellä satamalahtea sijaitsi kaksi 19 metriä korkeaa pylvästä, jotka oli pystytetty arviolta ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Niistä toinen on edelleen pystyssä alkuperäisellä paikallaan. Sen kapiteelissa on kuvattu 12 hahmoa, Juppiter, Neptunus, Minerva tai Juno, Mars tai Amfitrite sekä kahdeksan tritonia. Toinen pylväs kaatui 1500-luvulla, ja vietiin ja pystytettiin uudelleen Lecceen, jossa sen päässä on nykyisin Pyhän Orontiuksen patsas.[2]

Kaupungista on löydetty myös muun muassa forumin, roomalaisten kylpylöiden ja akveduktin jäänteet,[2] sekä kreikankielisiä mutta roomalaisaikaisia piirtokirjoituksia.[1]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Brindisin arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Provinciale Francesco Ribezzo).[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”78. Brentesion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”BRUNDISIUM (Brindisi) Puglia, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Smith, William: ”Brundisium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Brundisium/Brentesion Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. ↑ Brundisium (Italy) 357 Brindisi - Βρεντέσιον ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ↑ Itinerarium Antonini Augusti s. 118, 119.
  7. ↑ Strabon: Geografika VI s.282; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Βρεντέσιον.
  8. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.
  9. ↑ Strabon: Geografika VI s. 282; Junianus Justinus: Historiarum Philippicarum libri XLIV 3.4.
  10. ↑ Polybios: Historiai 10.1.
  11. ↑ Pseudo-Skymnos: Periplus 14; Pseudo-Skymnos: Periodos 363.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 4.99.
  13. ↑ Johannes Zonaras: Epitomē historiōn (Epitome historiarum) 8.7.
  14. ↑ Titus Livius: Epitome XIX; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae) 1.14; Florus: Tiivistelmä (Epitome) Rooman historiasta. 1.20.
  15. ↑ Polybios: Historiai 2.11.
  16. ↑ Titus Livius: Rooman synty 23.48, 24.10–11.
  17. ↑ Titus Livius: Rooman synty 25.22, 27.10.
  18. ↑ Titus Livius: Rooman synty 31.14, 34.52, 37.4, 44.1, 45.14–.
  19. ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 1.79.
  20. ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle 4.1.
  21. ↑ Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 1.24–28; Cicero: Kirjeet Atticukselle 9.3, 13, 14, 15; Lucanus: Pharsalia eli Bellum civile (Sisällissota) 2.609–735; Dion Kassios: Historiae Romanae 41.12; Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 2.40.
  22. ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 3.11.
  23. ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.56–60; Dion Kassios: Historiae Romanae 48.27–30.
  24. ↑ Horatius: Satiirit 1.5; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Antonius 35; Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.93.
  25. ↑ Aelius Donatus: Vergiliuksen elämä (Vita Vergiliana).
  26. ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.1.
  27. ↑ Aelius Spartianus: Historia Augusta, Severus 15.
  28. ↑ Strabon: Geografika VI s. 282, 283; Itinerarium Antonini Augusti s. 317, 323, 497; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.14; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Brundisium&oldid=21304975”