Läroverket för gossar och flickor
Läroverket för gossar och flickor (”Oppikoulu pojille ja tytöille”) oli Helsingissä vuosina 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen oppikoulu. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen yhteiskoulu.[1] Koulun perustivat professori Fridolf Gustafsson[2], asessori Uno Kurtén ja anatomian professorin apulainen Georg Asp.[1]
Koulun ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori K. T. Broberg, jonka mukaan koulua alettiin kutsua nimellä Brobergska samskolan (”Brobergin yhteiskoulu”) eli ”Broban”. Virallinen nimi oli vuoteen 1912 Helsingfors läroverk för gossar och flickor (kirjoitettiin myös muodossa ”lärovärk”) ja sen jälkeen Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors.[1]
Koulu toimi vuodesta 1895 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa koulutalossa Kaartinkaupungissa osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulu herätti alkuaikoinaan pahennusta, ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”lievästi sanoen epäilyttävinä”.[3]
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen Laguska skolanin kanssa, ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli Minerva skolan, johon yhdistettiin vuonna 1975 myös Tölö svenska samskolan. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille peruskouluun siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.[1]
Entisessä Korkeavuorenkadun koulurakennuksessa on toiminut vuodesta 1978 Designmuseo (alkuaan Taideteollisuusmuseo).
Rehtorit muokkaa
- 1883–1900 Karl Theodor Broberg
- 1900–1905 J. M. Granit
- 1905–1917 Jakob Einar Meinander
- 1917–1925 Rolf Krogerus
- 1925–1944 Fritiof Freudenthal
- 1944–1947 Torsten Steinby
- 1947–1968 Eric W. Nyström
- 1968–1973 Hilding August Karling
- 1973–1977 Margareta Grigorkoff [4]
Tunnettuja entisiä opettajia muokkaa
- Waldemar Aspelin, arkkitehti
- Annie Edelfelt, Albert Edelfeltin sisko [5]
Tunnettuja entisiä oppilaita muokkaa
- Widar Brenner, kasvitieteilijä
- Uno Brummer, toimittaja, kääntäjä, kirjailija
- Elsa Bruun, kirjastonhoitaja ja -johtaja
- Ruth Dahl, kirjailija
- Emil Fabritius, arkkitehti
- Greta Hällfors-Sipilä, kuvataiteilija
- Ernst Häyrén, kasvitieteilijä
- Tove Jansson, kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija[6]
- Viktor Jansson, kuvanveistäjä
- Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri
- Tor Nessling, vuorineuvos
- Gunnar Nordström, fyysikko
- Gunnar von Numers, rautatievirkailija, runoilija
- Kalle Nyman, apteekkari
- Per-Olof Nyström, mainospiirtäjä
- Gunna Möller, taiteilija
- Oskar August Rosenqvist, Svenska handelshögskolanin rehtori
- Axel Salingre, hammaslääkäri, kauppaneuvos
- Gunnar Takolander, lakitieteen lisensiaatti, pankinjohtaja, poliitikko
- Elli Tompuri, näyttelijä
- Edward Wegelius, lentokoneinsinööri
- Michael Widenius, ohjelmoija, yrittäjä
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Carpelan, T. & Tudeer, L. O. Th.: Helsingfors universitet. Lärare och tjänstemän från år 1828. I. A--K.. Söderström & C.o Förlagsaktiebolag, 1925.
- ↑ Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.
- ↑ Läroverket för gossar och flickor (Broban), Helsingfors – Svenska skolhistoriska föreningen i Finland rf skolhistoria.fi. Viitattu 23.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ørjasæter, Tordis: Tove Jansson. Muumilaakson luoja, s. 30. (Møte med Tove Jansson, 1985.) Suomentanut Saima-Liisa Laatunen. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14401-0.