Katarina Elisabet (Betty) Ehrenborg (22. heinäkuuta 1818 Råbäck, Medelplana, Ruotsi22. heinäkuuta 1880 Södertälje, Ruotsi) oli ruotsalainen pedagogi, kirjailija ja virsirunoilija.

Betty Ehrenborg-Posse

Elämänvaiheet muokkaa

Hänen isänsä oli maaherra. Hänen äitinsä oli kirjallisesti lahjakas ja hän sai perusteellisen kasvatuksen muun muassa Uppsalassa, jossa hän sai tilaisuuden seurata merkittävien opettajien Erik Gustaf Geijerin ja Per Atterbomin luentoja. Hän on kirjoittanut jo nuorena runoja. Vuonna 1841 hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Små fåglar från Kinnekulle.[1] Vuonna 1851 hän muutti Tukholmaan ja tutustui siellä vaikuttaneisiin herätysliikkeisiin muun muassa Carl Olof Roseniuksen ja Henric Schartaun johtamiin liikkeisiin. Hän teki kirjallisia töitä ja aloitti pyhäkoulutoiminnan. Vuonna 1852 hän matkusti opiskelemaan Englantiin. Palattuaan 1853 Tukholmaan hänestä tuli Erstan diakonialaitoksen opettajatarseminaarin johtaja ja myöhemmin itse perustamansa seminaarin johtaja. Hän avioitui 1856 vapaaherra Johan August Posse af Säbyn kanssa, joka julkaisi hengellistä lehteä Wäktatern, ja toimi mukana lehden julkaisutyössä myös miehensä kuoleman jälkeen.[2]

Betty Ehrenborg aloitti ja kehitti kristillistä lapsitoimintaa ja toimi erityisesti lapsille tarkoitettujen hengellisten laulujen kirjoittajana, kääntäjänä ja julkaisijana. Vuonna 1852 hän julkaisi kääntämiään englantilaisia lauluja kokoelmissa Andeliga Sånger för Barn.[2] Kokoelmia ilmestyi yhteensä kolme, joista viimeisessä, 1856 ilmestyneessä oli myös hänen kirjoittamiaan lauluja. Myöhemmin ilmestyi kokoelma Pilgrimssånger, 1859 ja 1862, joka merkitsi anglosaksisen herätyslaulun läpimurtoa Ruotsissa. Näissä kirjoissa julkaistiin Ehrenborgin omia lauluja ja Lina Sandellin kirjoittamia lauluja.[1] Lastenlauluja sisältävät kokoelmat ilmestyivät samoihin aikoihin kun Ruotsissa astui voimaan pakollinen koulunkäynti. Ehrenborg-Possen laulukokoelmia käytettiin opetusmateriaalina ja siten ne tulivat laajalti tunnetuksi.[3] Hän on kääntänyt myös muita kuin hengellisiä lauluja ruotsiksi kuten "Blinka lilla stjärna" ("Tuiki, tuiki tähtönen").[1]

Hänet tunnetaan yleensä kaksoisnimellä Ehrenborg-Posse. Hän ei kuitenkaan itse käyttänyt sitä, vaan hän julkaisi tuotantoaan nimimerkillä B. E-g ja avioiduttuaan nimimerkillä B Posse.[4]

Hänen kirjoittamiaan lauluja tunnetaan suomennoksina vain muutama.

Ehrenborg-Possen kirjoittamia tai ruotsiksi kääntämiä virsiä ja lauluja suomeksi muokkaa

Ruotsin kirkon virsikirja muokkaa

  • 28 Hän antanut on Poikansa (Så älskade Gud världen, 1856) Suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • 121 Kun jouluaamu koittaa (J will go's Stäli b'schaue in der schene Weihnachtszyt, Abel Burkckhardt 1845[5]), ruots. Betty Ehrenborg-Posse 1851 Suom. 1886, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1995)
  • 179 Aamu tuntureilla. (Sieh, der Himmel strahlet, Christoph Schmid 1846[6]), ruots. B. Ehrenborg-Posse 1825. Suom. 1869, Anna-Maija Raittila 1969, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
  • 222 Käyn tällaisena luoksesi (Just as I am, without one plea, Charlotte Elliot 1834), ruots. Betty Ehrenborg-Posse 1853, Lydia Lithell 1955,. Suom. tuntem., uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
  • 230 Kallio, kun halkesit (Rock of ages, cleft for me. Augustus M. Toplady 1776), ruots. Betty Ehrenborg-Posse 1854. Suom. Karl L. Tolonen 1871, 1873, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1997, Anna-Mari Kaskinen 2001)
  • 246 Lähde löytämämme virtaa keskellämme (There is a fountain filled. William Cowper 1772), ruots. Betty Ehrenborg-Posse 1854, suom. 1869, uud. suom. Niilo Rauhala 1995

Hengellisiä lauluja ja virsiä muokkaa

  • 176 Löytyy lähde hyvä (There is a fountain filled. William Cowper 1772), ruots. Betty Ehrenborg-Posse 1854. suom. 1869)

Siionin kannel muokkaa

  • 49 Morsiantansa Kristus kehottaa (1855 Laulujen laulun 2:10-14 pohjalta), suom. Johannes Vilhelm Hirvonen 1879, uud. Johanna Aulio)
  • 355 Jeesus, rauhan annoit (William Cowper 1772), ruots. Betty Ehrenborg-Posse, suom. uud. Lauri Thurén

Lähteet muokkaa

  1. a b c Catharina Elisabet (Betty) Ehrenborg-Posse Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. Viitattu 11. 2. 2022. (ruotsiksi)
  2. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 534,535. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 105. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  4. K Elisabet (Betty) Posse Författare, Översättare sok.riksarkivet.se. Viitattu 10.2.2022. (ruotsiksi)
  5. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 316. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN (ruotsiksi).
  6. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 470. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)