Bertha Maria Júlia Lutz[1] (2. elokuuta 189416. syyskuuta 1976) oli brasilialainen eläintieteilijä, poliitikko ja diplomaatti. Lutzista tuli johtava hahmo sekä Amerikan feministiliikkeessä että ihmisoikeusliikkeessä. Hänellä oli tärkeä rooli naisten äänioikeuden saamisessa Brasiliassa. Hän edusti maataan YK: n kansainvälisen järjestön konferenssissa ja allekirjoitti Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan. Poliittisen työnsä lisäksi hän oli luonnontieteilijä Brasilian kansallismuseossa ja hän oli erikoistunut nuolimyrkkysammakkoihin. Hänen mukaansa on nimetty kolme sammakkolajia ja kaksi liskolajia.

Bertha Lutz vuonna 1925

Varhainen elämä ja koulutus

muokkaa

Bertha Lutz syntyi São Paulossa. Hänen isänsä, Adolfo Lutz (1855–1940), oli sveitsiläistä alkuperää oleva lääkäri ja epidemiologi ja hänen äitinsä Amy Marie Gertrude Fowler oli brittiläinen sairaanhoitaja. Bertha Lutz opiskeli luonnontieteitä, biologiaa ja eläintiedettä Pariisin Sorbonnen yliopistossa valmistuen vuonna 1918. Pian tutkinnon suorittamisen jälkeen hän palasi Brasiliaan.

Tieteellinen ura

muokkaa

Palattuaan Brasiliaan vuonna 1918 Lutz omistautui sammakkoeläinten tutkimiseen, erityisesti nuolimyrkkysammakoihin ja lehtisammakkoihin. Vuonna 1919 hän aloitti työt Brasilian kansallismuseossa. Myöhemmin hänestä tuli kasvitieteilijä. Elämänsä aikana Lutz julkaisi lukuisia tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Hänen auktorilyhenteensä on Lutz[1].

Lutzin kunniaksi on nimetty kaksi brasilialaista liskolajia, Liolaemus lutzae ja Phyllopezus lutzae, sekä kolme sammakkolajia, Dendropsophus berthalutzae, Megaelosia lutzae ja Scinax berthae.

Kuolema

muokkaa

Hän kuoli 82-vuotiaana, vuonna 1976.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Lutz, Bertha Maria Julia (1894-) International Plant Names Index. Viitattu 7.4.2021.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.