Bertha Enwald

Bertha Katarina Enwald (10. huhtikuuta 1871 Parikkala1. tammikuuta 1957 Huittinen) oli suomalainen arkkitehti ja piirustuksenopettaja. Hän oli neljäs suomalainen arkkitehdiksi valmistunut nainen. Enwald teki kuitenkin suurimman osan elämäntyöstään opettajana, koska 1900-luvun alussa naisarkkitehdin oli vaikea luoda uraa Suomessa.[1]

Sisällysluettelo

ElämäMuokkaa

 
Nurmeksen kirkko (1896).

OpiskeluMuokkaa

Parikkalassa syntynyt Enwald kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan ruotsalaisesta tyttökoulusta (Fruntimmers-skolan i Nyslott) 1887 ja opiskeli vuodesta 1890 lähtien Helsingissä Polyteknillisen opiston arkkitehtiosastolla. Hänen opiskelutovereitaan olivat Wivi Lönn ja Albertina Östman, jotka kaikki pääsivät kouluun erivapaudella eli niin sanottuina ylimääräisinä oppilaina. Enwald valmistui heistä ensimmäisenä vuonna 1894, ollen samalla Suomen neljäs naisarkkitehti. Häntä ennen tutkinnon olivat suorittaneet Signe Hornborg (1890), Ines Törnvall (1890) ja Signe Lagerborg (1892).[2] Enwald oli myös yksi Euroopan ja mahdollisesti jopa koko maailman ensimmäisistä naisarkkitehdeista, koska Hornborgia pidetään yleisesti ainakin Euroopan ensimmäisenä.[3]

Arkkitehdin työssäMuokkaa

Valmistumisensa jälkeen Enwald työskenteli aluksi kotikaupungissaan Savonlinnassa sekä myöhemmin Kuopiossa Eskil Hinderssonin ja Leander Ikosen toimistoissa, tehden samalla myös itsenäisiä suunnitelmia. Hän suunnitteli muun muassa apteekkari Nevanderin talon Kuopion Kauppakadulle sekä pienemmän asuintalon Kuningattarenkadulle. Vuonna 1897 Enwald laati Nurmeksen kirkon piirustukset. Ne oli alun perin tehnyt paikallinen rakennusmestari, mutta rakennustöiden aikana kirkkoa jouduttiin muuttamaan ja lopullinen ulkoasu on Enwaldin käsialaa. Vuosina 1898–1900 hän työskenteli Pietarissa suomalaisen Frithiof Mieritzin johtamassa arkkitehtitoimistossa sekä 1900–1901 Tartossa Reinhold Guleken toimistossa. Vuonna 1902 Enwald palasi vielä lyhyeksi aikaa Pietariin, jossa hän oli suunnitellut huviloita Karjalan kannakselle sekä myös valvonut niiden rakentamista. Ongelmaksi muodostui rakennusmestareiden väheksyvä suhtautuminen naispuoliseen arkkitehtiin.

OpettajanaMuokkaa

Suomeen palattuaan Enwald päätti vaihtaa ammattia ja kouluttautui Helsingissä piirustuksen- ja käsitöidenopettajaksi. Hän ei ollut tyytyväinen asemaansa arkkitehtitoimistoissa, joissa Enwald joutui lähinnä laatimaan rakennuspiirustuksia, eikä päässyt varsinaisesti toteuttamaan itseään arkkitehtina. Hän ei myöskään tuon ajan asenneilmapiirissä uskaltanut perustaa omaa toimistoa. Valmistuttuaan Helsingin käsityökoulusta vuonna 1904 Enwald muutti Poriin, jossa hän toimi piirustuksenopettajana muun muassa Porin Lyseossa[4] eläkeikäänsä saakka. Harrastuksenaan Enwald piirsi kesähuviloita tuttavilleen ja suunnitteli paikalliselle taidetakomolle erilaisia malleja, muun muassa kynttilänjalkoja sekä tuuliviirejä.[5] Hän teki myös maalauksia, joita on esillä Liperissä sijaitsevassa Enwald-museossa. Se on kotimuseo, joka esittelee Bertha Enwaldin veljen opetusneuvos Brynolf Enwaldin ja tämän puolison Signen virkamieskotia.[6] Eläkepäivänsä Enwald vietti Huittisten Lauttakylässä, jossa asui myös hänen kunnanlääkärinä toiminut toinen veljensä Harald Enwald.[5]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Arkkitehtuurigrafiikkaa näytteillä 13.4.2004. Turun Sanomat. Viitattu 29.10.2014.
  2. Perustaminen Suomen naisarkkitehtien yhdistys. Viitattu 29.10.2014.
  3. Hornborg, Signe (1862 - 1916) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus. Viitattu 29.10.2014.
  4. Kertomus Suomen oppikoulujen tilasta ja toiminnasta lukuvuosina 1914–1919 Kouluhallitus. Viitattu 29.10.2014.
  5. a b Bertha Enwald oli tienraivaaja 3.9.2013. Lauttakylä. Viitattu 29.10.2014.
  6. Enwald -museo Liperi-Seura ry. Viitattu 29.10.2014.