Signe Hornborg
Signe Ida Katarina Hornborg (8. marraskuuta 1862 Turku – 6. joulukuuta 1916 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään Euroopan ensimmäisenä ammattimaisena naisarkkitehtina, ja Hornborg on mahdollisesti jopa ensimmäinen arkkitehdin tutkinnon suorittanut nainen koko maailmassa.[2] Tosin ensimmäisenä itsenäisenä arkkitehtina pidetään Wivi Lönniä joka oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti.
Ura muokkaa
Signe Hornborgin isä oli Porvoon piispa Anders Johan Hornborg ja äiti Hilda Augusta Thomé. Hän kävi Helsingissä Svenska fruntimmerskolanin ja Alma Antellin ruotsinkielistä koulua Mikkelissä. Hän opiskeli vuodesta 1887 lähtien Polyteknillisessä opistossa ylimääräisenä osa-aikaisena oppilaana erivapaudella, sillä naisia ei tuolloin otettu kouluun kokopäiväisiksi opiskelijoiksi. Sieltä Hornborg valmistui arkkitehdiksi vuonna 1890 ensimmäisenä naisena. Hän työskenteli aluksi Elia Heikelin toimistossa ja myöhemmin Lars Sonckin kanssa, mutta toimi myös itsenäisenä arkkitehtina.[1]
Hornborgin merkittävimpiin töihin luetaan Haminan VPK:n talo (1890), uusrenessanssia edustava asuinrakennus Signelinna eli Nerwanderin talo Porissa (1892), Sepänkatu 1:n asuinrakennus Helsingissä (1897)[1] sekä Arbetshemmet för barn (Lasten työhuone) Helsingin Kalliossa.[3] Sepänkadun asuintalo purettiin 1960-luvulla, mitä nykyään pidetään suurena rakennushistoriallisena skandaalina.[2]
-
Signelinna 1892. -
Signelinnan torni.
.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Suominen-Kokkonen, Renja: Hornborg, Signe (1862–1916) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.2.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.7.2010.
- ↑ a b Eriksson, Patrick: Hornborg, Signe Uppslagverket Finland. Svenska folkskolans vänner. Viitattu 3.7.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Vepsäläinen, Kaisa (toim.): Arkkitehteja, s. 30-31. Helsingin kaupungin taidemuseo; Architectan julkaisuja, 1982.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Signe Hornborg Wikimedia Commonsissa
