Bentsaldehydi

kemiallinen yhdiste

Bentsaldehydi on orgaaninen yhdiste (aldehydi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä - keltaista jähmeää nestettä, jolla on manteliöljyn haju. Sen kemiallinen kaava on C7H6O ja rakennekaava C6H5CHO. Bentsaldehydista käytetään myös nimityksiä bentsoealdehydi ja bentseenikarbonaali.

Bentsaldehydi
Benzaldehyde.png
Benzaldehyde-3D-vdW.png
Tunnisteet
CAS-numero 100-52-7
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C7H6O
Ulkomuoto neste
Tiheys 1,05 g/cm3 g/cm³
Sulamispiste –26 °C (247 K)
Kiehumispiste 179 °C (452 K)
Liukoisuus veteen huono

GHS-pictogram-exclam.svg

Bentsaldehydin moolimassa on 106,1 g/mol, sulamispiste –26 °C, kiehumispiste 179 °C, suhteellinen tiheys 1,046 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3)[1], liukoisuus veteen on huono, leimahduspiste 62 °C, itsesyttymislämpötila 190 °C ja CAS-numero 100-52-7. Aine sekoittuu alkoholin, eetterin ja öljyjen kanssa.

Esiintyminen luonnossa ja synteesiMuokkaa

Bentsaldehydi karvasmanteliöljyn pääaines, ja sitä syntyy karvasmantelin siemenissä olevan amygdaliinin hajotessa entsyymien vaikutuksesta siemenen rikkoutuessa. Samalla syntyy myös sinihappoa.[2].

Bentsaldehydiä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Bentsaldehydiä voidaan valmistaa myös hapettamalla tolueenia (tolueeni|C6H5CH3) + O2 → C6H5CHO + H2O).[2] Teollisuudessa sitä saadaan myös sivutuotteena bentsoehapon synteesissä tai bentsaalikloridin hydrolyysillä.[1]

KäyttöMuokkaa

Bentsaldehydin käyttökohteita ovat muun muassa hajusteena kosmetiikkatuotteissa ja orgaaninen synteesi. Siitä valmistetaan muun muassa kanelialdehydiä, bentsoiinia sekä kloorattuja ja nitrattuja johdannaisia.[1]

Ympäristö- ja terveysvaikutuksetMuokkaa

Lyhytaikainen altistus ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä.[1] Elimistöön joutunut bentsaldehydi erittyy pääasiassa aineenvaihduntatuotteinaan (83 %) virtsan kautta. Bentsaldehydin aineenvaihduntatuotteita ovat muun muassa seuraavat aineet: hippurihappo (66,7–69,9 %), bentsyyliglukuronihappo (8,8–11,2 %), bentsyyliglukuronidi (2,9–3,0 %) ja bentsoehappo 1,4–1,6 %.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 260. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. a b Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 113. Otavan korkeakoulukirjasto, 1979. ISBN 951-1-01378-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.