Baden bei Wien

kaupunki Itävallassa

Baden bei Wien, viralliselta nimeltään pelkkä Baden (saks. kylvyt tai kylpylä) on kylpyläkaupunki Itävallassa, Ala-Itävallan osavaltiossa lähellä Wieniä. Se on Badenin piirin pääkaupunki.

Baden
Baden bei Wien
Baden Panorama 01.jpg
vaakuna
vaakuna

Baden

Koordinaatit: 48°0′36″N, 16°14′01″E

Valtio Itävalta
Osavaltio Ala-Itävalta
Hallinto
 – pormestari Stefan Szirucsek (ÖVP)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 26,89 km²
Korkeus 230[1] m
Väkiluku (2021) 25 817
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 2500[1]
Suuntanumero(t) 02252 [1]









MaantiedeMuokkaa

Baden sijaitsee Schwechatjoen varressa Wienerwaldin alueella, noin 26 km etelään Wienistä.[2] Se on saanut nimensä alueen neljästätoista lämpimästä lähteestä, joiden lämpötila vaihtelee 22 °C - 36 °C. Lähteiden vesi on rikki- ja klooripitoista.[3] Ne sijaitsevat enimmäksen Calvarienberg-vuoren juurella kaupungin keskustasta pohjoiseen.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Kaupungissa on Wienin paikallisjunien (S-Bahn) asema, sekä erillisen Badner Bahnin paikallisjuna-asema. Lisäksi kaupungin läheltä kulkee moottoritie A2.

HistoriaMuokkaa

 
Kylpylän vanha päärakennus ja kasino.

Baden on yksi Euroopan suurista kylpyläkaupungeista.[4] Sen historia ulottuu roomalaisajoille[2][5], jolloin siitä käytettiin nimeä Aquae Cetiae tai Thermae Pannonicae. Kaupunki mainitaan nimellä Paden v. 869 olevassa dokumentissa. Läheinen Stift Heiligenkreuzin luostari perustettiin 1000-luvulla, ja 1100-luvulla rakennettiin Rauheneckin[6] ja Rauhensteinin[7] linnat Schwechatin rannoille. Kaupunginoikeudet Baden sai v. 1480[2], ja vaikka se tuhoutui kahdesti turkkilaisten hyökkäyksissä v. 1529 ja 1683, kaupunki kasvoi ja menestyi.[5]

Vuonna 1812 Baden tuhoutui pahoin tulipalossa, ja se rakennettiin uudelleen biedermeier-tyyliin.[5] Arkkiherttua Kaarle rakennutti Château Weilburgin linnan Rauheneckin juurelle 1820-25; se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kun rautatieyhteys Wieniin ja Graziin valmistui 1800-luvulla, Badenista tuli suosittu kylpypaikka, ja keisari Frans I teki siitä virallisen kesänviettopaikkansa 1804-1834. Kaupunki oli taiteilijoiden ja säveltäjien suosiossa; Mozart, Franz Schubert, Ludvig van Beethoven sekä Johann Strauss vanhempi ja nuorempi vierailivat Badenissa useita kertoja. Talo, jossa Beethoven asui ja kirjoitti yhdeksättä sinfoniaansa on edelleen turistinähtävyys.[8] Mayerlingin metsästyslinna, jossa kruununprinssi Rudolf teki itsemurhan v. 1889, sijaitsee vähän yli 6 km päässä Badenista ylävirtaan.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Badeniin rakennettiin teatteri, sotilassairaala ja kasino. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Baden oli wieniläisten suosituin lomanviettopaikka, ja n. 20 000 ihmistä (kaksi kertaa paikallisten asukkaiden määrä) vieraili siellä vuosittain. Varsinaisen kylpylärakennuksen (Kurhaus) lisäksi kaupungissa oli 15 pienempää kylpypaikkaa ja useita puistoja. Maailmansodan aikana Baden toimi Itävalta-Unkarin sodanjohdon tilapäisenä päämajana.[5] Toisen maailmansodan jälkeen Badenissa sijaitsi Neuvostoliiton miehitysjoukkojen päämaja aina vuoteen 1955 asti[5]

Kuvia BadenistaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Baden bei Wien Wienerwald Tourismus GmbH. Viitattu 11.1.2022. (saksaksi)
  2. a b c Baden, Austria Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
  3. Bathing in Baden during the imperial period and afterwards tourismus.baden.at. (englanniksi)https://www.tourismus.baden.at/en/bathing-in-baden-during-the-imperial-period-and-afterwards-1
  4. Five sites in the Arab and Europe regions inscribed on UNESCO’s World Heritage List Unesco. 24 heinäkuuta 2021. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
  5. a b c d e History of Baden overview tourismus.baden.at. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
  6. Burgruine Rauheneck Wienerwald Tourismus GmbH. Viitattu 11.1.2022. (saksaksi)
  7. Burgruine Rauhenstein Wienerwald Tourismus GmbH. Viitattu 11.1.2022. (saksaksi)
  8. Beethovenhaus Baden Wienerwald Tourismus GmbH. Viitattu 11.1.2022. (saksaksi)