Avarian kaanikunta
Avarian kaanikunta oli Dagestanin keskiosassa 1100-luvun lopusta 1800-luvulle saakka sijainnut feodaalivaltio.[1] Sen keskuspaikkana toimi Hunzahin kylä.[2] Avaarit kutsuivat valtiota Hunzahin kaanikunnaksi.[3]
| Avarian kaanikunta |
|
|---|---|
1100-luku–1864 |
|
|
|
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Kaanikunta |
| Pääkaupunki | Hunzah |
| Uskonnot | islam |
| Kielet | avaari |
| Edeltäjä(t) | Serir |
| Seuraaja(t) | Venäjän keisarikunta |
Kaanikunta syntyi varhaiskeskiaikaisen Seririn kuningaskunnan tilalle.[1] 1500-luvulta lähtien se oli yksi Dagestanin voimakkaimmista valtioista. Kuuluisin hallitsija oli vuonna 1634 kuollut Umma-kaani, jonka valta ulottui Carin ja Balakənin alueelle nykyisen Azerbaidžanin luoteisosaan. Hänen aikanaan laadittiin kaanikunnan lakikokoelma.[4] Maassa ei ollut yhtenäistä hallintojärjestelmää, vaan kaani ratkaisi itse kaikki sisäiset ja ulkoiset kysymykset sekä toimi myös tuomarina.[3]
1700-luvulla Avarian kaanit tekivät jatkuvia ryöstöretkiä Taka-Kaukasiaan.[5] Vuosina 1776–1801 hallinneen Umma-kaani II:n aikana[3] Širvanin, Şəkin, Quban, Bakun ja Derbentin kaanit, Georgian kuningas Erekle II sekä turkkilaisten asettama Akhaltsikhen pašša maksoivat hänelle veroa turvatakseen alueensa. Venäläiset löivät Umma II:n joukot Iorijoen rannalla vuonna 1800.[5] Hänen seuraajansa Sultan-Ahmed vannoi vuonna 1803 uskollisuudenvalan Venäjän keisarikunnalle.[6]
Venäjän Kaukasian-armeijan komentajan Aleksei Jermolovin kovaotteinen politiikka nostatti vuonna 1818 Dagestanin hallitsijat Sultan-Ahmedin johtamaan kapinaan, joka kukistettiin verisesti.[7] Jermolov asetti kaaniksi Sultan-Ahmedin serkun Surhain. Hunzahin vallannut imaami Gamzat-bek surmasi hänet perheineen Kaukasian sodan aikana vuonna 1834.[8] Šamilin johtaman Dagestanin ja Tšetšenian imaamikunnan kukistuttua vuonna 1859 venäläiset perustivat kaanikunnan uudelleen ja nimittivät sen hallitsijaksi entisten kaanien sukulaisen Ibrahimin.[5] Kaanikunta lakkautettiin vuonna 1864 ja sen alueesta muodostettiin Avarian piirikunta.[1]
Nykyään Avaria-nimitystä käytetään avaarien ja heidän sukukansojensa asuttamasta Dagestanin vuoristoseudusta.[9] Vastaava avaarinkielinen nimitys on Avaristan (Аваристан).[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 1, s. 49. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
- ↑ Narody Dagestana, s. 120. Moskva: Nauka, 2002. ISBN 5-02-008808-0
- ↑ a b c Narody Dagestana, s. 125. Moskva: Nauka, 2002. ISBN 5-02-008808-0
- ↑ Narody Dagestana, s. 31, 124. Moskva: Nauka, 2002. ISBN 5-02-008808-0
- ↑ a b c Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Hunzah. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
- ↑ Magomedov, Murad: Istorija avartsev, s. 170. Mahatškala: Dagestanski gosudarstvennyi universitet, 2005.
- ↑ Magomedov, Murad: Istorija avartsev, s. 174–176, 181–182. Mahatškala: Dagestanski gosudarstvennyi universitet, 2005.
- ↑ Magomedov, Murad: Istorija avartsev, s. 182, 189. Mahatškala: Dagestanski gosudarstvennyi universitet, 2005.
- ↑ Esim. Narody mira: narody Kavkaza, tom 1, s. 440. Moskva: Izdatelstvo Akademii nauk SSSR, 1960.
- ↑ Saidov, Mugamedsaiid: Avarsko-russki slovar, s. 25. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1967.