Avaa päävalikko

Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä. [1]

Auno
Nimipäivä  
– suomenkielinen 24. syyskuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä paikannimistöstä

Kesäkuuhun 2018 mennessä nimen oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 427 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Suurin osa heistä on 1900-luvun alkupuolella syntyneitä. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain 29 henkeä.[2]

Auno on myös sukunimi. Kesäkuussa 2018 Suomessa oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 91 henkilöä, joiden sukunimi oli Auno.[2]

Sisällysluettelo

Tunnettuja AunojaMuokkaa

Kuvitteellisia AunojaMuokkaa

Aunosuden nimissä on perustettu myös nuorisoseura, Aunosuden Nuorisoseura ry. Tapahtumien järjestäminen on jätetty muiden toimijoiden harteille ja Aunosusi keskittyy nykyisin nettisivujen ja kuvagallerian ylläpitämiseen.

Auno sukunimenäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 62. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04127-4.
  2. a b Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 18.6.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä etunimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.