Asbel Kipruto Kiprop
Asbel Kipruto Kiprop (s. 30. kesäkuuta 1989 Kaptinga[1], Uasin Gishu) on kenialainen keskimatkojen juoksija.[2]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Asbel Kipruto Kiprop | |||
Maa:  Kenia
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Peking 2008 | 1 500 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Daegu 2011 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Moskova 2013 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Peking 2015 | 1 500 metriä | |
| Maastojuoksun MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Kampala 2017 | sekaviesti | |
| Afrikan kisat | |||
| Kultaa |
Alger 2007 | 1 500 metriä | |
| Afrikan-mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa |
Nairobi 2010 | 1 500 metriä | |
 Hopeaa |
Marrakech 2014 | 1 500 metriä | |
 Pronssia |
Addis Abeba 2008 | 800 metriä | |
Kiprop aloitti juoksemisen peruskouluikäisenä ja voitti aluekilpailuja. Isänsä neuvosta hän ei kuitenkaan harjoitellut kovasti ennen murrosikää. Hän palasi juoksemisen pariin vuonna 2003, jolloin hän lopetti koulunkäynnin keskittyäkseen juoksuun. Muun muassa Daniel Komenia ja Moses Kiptanuita valmentanut Jimmy Beauttah alkoi valmentamaan Kipropia. Kiprop osallistui vuonna 2006 Kenian sisäisiin karsintoihin päästäkseen Pekingin nuorten MM-kisoihin, mutta hän jäi karsinnoissa neljänneksi ja ulos kisajoukkueesta. Kipchoge Keinon poika Martin Keino kuitenkin huomasi Kipropin lahjakkuuden ja otti hänet harjoittelemaan Kip Keinon harjoituskeskukseen Eldoretiin. Seuraavana vuonna Beauttah sai suostuteltua Kipropin kilpailemaan myös maastojuoksussa. Hän voitti Kenian nuorten mestaruuskisoissa hopeaa, mutta MM-joukkueen karsinnoissa hän jäi yhdenneksitoista. Kiprop valittiin siitä huolimatta kisajoukkueeseen. Mombasan MM-kisoissa hän voitti nuorten MM-kultaa.[1]
Saman vuoden ratakaudella Kiprop paransi kesäkuussa 3 000 metrin juoksun ennätyksekseen 7.42,32. Samassa kuussa Kenian mestaruuskilpailuissa hän voitti kultaa 1 500 metrin juoksussa. Heinäkuussa hän paransi matkan ennätyksekseen 3.35,81. Hän voitti matkan myös All-Africa Games -kisoissa sekä Kenian MM-karsinnoissa ennätyksellään 3.35,50. Osakan MM-kisoissa Kiprop selviytyi finaaliin, jossa juoksi neljänneksi ennätysajallaan 3.35,24.[1] Seuraavana vuonna Kiprop sai Addis Abeban Afrikan-mestaruuskilpailuissa pronssia 800 metrillä ajalla 1.46,02.[2] Hän voitti Pekingin olympialaisissa olympiakultaa 1 500 metrillä ajalla 3.33,11. Kilpailun alkuperäinen voittaja Rashid Ramzi hylättiin dopingkäryn vuoksi.[3] Kauden lopussa IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui toiseksi.[2]
Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän karsiutui 800 metrillä välierissä ja sijoittui 1 500 metrillä neljänneksi.[2] Hän voitti seuraavana vuonna 1 500 metrin Kenian-mestaruuden.[4] Nairobin Afrikan-mestaruuskilpailuissa hän voitti kultaa ajalla 3.36,19. Hän voitti 1 500 metrin maailmanmestaruuden Daegussa 2011 ajalla 3.35,69. Lontoon olympialaisissa 2012 hän oli 1 500 metrillä 12:s.[2] Moskovan MM-kilpailuissa 2013 Kiprop voitti 1 500 metrin juoksun ajalla 3.36,28.[5]
Kiprop kuului Kenian joukkueeseen, joka voitti 4 × 1 500 metrin viestin vuoden 2014 IAAF World Relays -tapahtumassa maailmanennätysajalla 14.22,22[6]. Hän sai samana vuonna hopeaa Afrikan-mestaruuskilpailuissa Marrakechissa ajalla 3.42,58. Maanosien cupissa hän sijoittui toiseksi.[7].
Kiprop juoksi 1 500 metrin kaikkien aikojen maailmantilaston kolmanneksi parhaan ajan 3.26,69 Monacon timanttiliigan kilpailussa 17. heinäkuuta 2015[8]. Hän voitti 1 500 metrin maailmanmestaruuden kolmannen kerran peräkkäin Pekingissä 2015 ajalla 3.34,40. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sijoittui samalla matkalla kuudenneksi.[4] Hän voitti sekaviestin maailmanmestaruuden maastojuoksun MM-kilpailuissa 2017[9]. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän oli 1 500 metrillä yhdeksäs.[4]
Kiprop jäi marraskuussa 2017 kiinni dopingista, epo-hormonin käytöstä, ja sai neljän vuoden kilpailukiellon. Kilpailukielto päättyy helmikuussa 2022.[10]
Kiprop liittyi vuoden 2020 alkupuolella nairobilaiseen ralliakatemiaan ruvetakseen ajamaan rallia.[11]
Henkilökohtaiset ennätykset
muokkaa- Lähde: IAAF[2]
- Ulkoradat
- 800 metrin juoksu: 1.43,15 (2011)
- 1 500 metrin juoksu: 3.26,69 (2015)
- Mailin juoksu: 3.48,50 (2009)
- 3 000 metrin juoksu: 7.42,32 (2007)
- Sisäradat
- 800 metrin juoksu: 1.47,25 (2010)
- 1 500 metrin juoksu: 3.42,4 (2010)
- Mailin juoksu: 3.58,03 (2010)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Focus on Athletes - Asbel Kiprop iaaf.org. 11.8.2008. IAAF. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Asbel Kipruto Kiprop Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Olympiavoittaja Ramzi jäi kiinni uudessa dopingtestissä hs.fi. 18.11.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 18.11.2009.
- ↑ a b c Asbel Kipruto Kiprop Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ http://yle.fi/urheilu/kiprop_vei_tonnivitosen_kullan_-_todellinen_yllatysnimi_pronssille/6782508
- ↑ Men's 4x1500 m relay - 25th May the-sports.org. Viitattu 17.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Athletics - Asbel Kipruto KIPROP the-sports.org. Viitattu 17.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Kenialainen mielettömään aikaan - kaikkien aikojen tasokkain tonnivitosen juoksu? yle.fi. 17.7.2015. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Mixed Relay mixed iaaf.org. Viitattu 1.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Global List of Ineligible Persons www.athleticsintegrity.org. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ Dopingista kärähtänyt kenialainen maailmanmestarijuoksija tekee yllättävän lajin vaihdon – aikoo huipulle rallissa yle.fi. Viitattu 24.2.2020.
|
1896: Edwin Flack | 1900: Charles Bennett | 1904: James Lightbody | 1908: Melvin Sheppard | 1912: Arnold Jackson | 1920: Albert Hill | 1924: Paavo Nurmi | 1928: Harri Larva | 1932: Luigi Beccali | 1936: John Lovelock | 1948: Henry Eriksson | 1952: Joseph Barthel | 1956: Ronald Delany | 1960: Herb Elliott | 1964: Peter Snell | 1968: Kipchoge Keino | 1972: Pekka Vasala | 1976: John Walker | 1980: Sebastian Coe | 1984: Sebastian Coe | 1988: Peter Rono | 1992: Fermín Cacho | 1996: Noureddine Morceli | 2000: Noah Ngeny | 2004: Hicham el-Guerrouj | 2008: Asbel Kipruto Kiprop | 2012: Taoufik Makhloufi | 2016: Matthew Centrowitz | 2020: Jakob Ingebrigtsen | 2024: Cole Hocker |
|
1983: Steve Cram | 1987: Abdi Bile | 1991: Noureddine Morceli | 1993: Noureddine Morceli | 1995: Noureddine Morceli | 1997: Hicham el-Guerrouj | 1999: Hicham el-Guerrouj | 2001: Hicham el-Guerrouj | 2003: Hicham el-Guerrouj | 2005: Rashid Ramzi | 2007: Bernard Lagat | 2009: Yusuf Saad Kamel | 2011: Asbel Kipruto Kiprop | 2013: Asbel Kipruto Kiprop | 2015: Asbel Kipruto Kiprop | 2017: Elijah Manangoi | 2019: Timothy Cheruiyot | 2022: Jake Wightman | 2023: Josh Kerr | |