As-molliasteikko
As-molliasteikko on Asista alkava sävelasteikko, johon kuuluvat lähtökohtaisesti sävelet As, B, Ces, Des, Es, Fes, Ges ja As. Se on Ces-duurin rinnakaismolli ja sen muunnosduuri on As-duuri. As-mollin subdominanttisointu on des-mollisointu ja luonnollisen mollin dominanttisointu on Es-mollisointu, jossa on as-mollin seitsemäs sävel Ges, joka ei ole varsinainen johtosävel. Johtosävel esiintyy harmonisen mollin mukaisessa dominanttisoinnusa, joka on Es-duurisointu, ja siinä oleva asteikon johtosävel on G, joka saadaan ylentämällä luonnollisen mollin seitsemäs sävel.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/82/C-flat_Major_key_signature.png)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c3/A-flat_minor_%28harmonic_minor%29.png/351px-A-flat_minor_%28harmonic_minor%29.png)
Asteikkoon kuuluvat soinnut
muokkaai | ii° | III | iv | v | VI | VII |
---|---|---|---|---|---|---|
A♭m | B♭° | C♭ C♭+ |
D♭m | E♭m E♭ |
F♭ | G♭ G° |
- nelisoinnut
i | ii° | III+ | iv | V7 | VI | vii°7 |
---|---|---|---|---|---|---|
A♭m(maj7) | B♭m7♭5 | C♭maj7♯5 | D♭m7 | E♭7 | F♭maj7 | G°7 |
As-mollin etumerkintä eri nuottiavaimilla
muokkaaNeljällä yleisimmällä avaimella
muokkaaNeljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. As-mollin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin.
Harvinaisemmilla avaimilla (esimerkiksi näin)
muokkaaHarvemmin käytetyillä nuottiavaimilla (ranskalainen viuluavain, sopraano-, mezzosopraano-, baritoni- ja sub-bassoavain) ei ole yhtä vakiintunutta tapaa kirjoittaa etumerkkejä eri sävellajeille. As-molli voidaan kirjoittaa esimerkiksi ylläolevalla tavalla, kuten LilyPond tekee.
Tunnettuja klassisia sävellyksiä as-mollissa
muokkaaKuten Ces-duuri, myös as-molli on yksi harvinaisimpia asteikoita taidemusiikissa. As-mollissa lähtökohtaisesti kaikki seitsemän säveltä on alennettu, mutta johtosävelen saamiseksi Ges:n voi palauttaa G:ksi, jotta johtosävel saadaan puolisävelaskeleen päähän toonikasta, jolloin dominanttisoinnuksi saadaan Es-duuri.
- Ludwig van Beethoven - Pianosonaatti nro 12, 3. osa, surumarssi[1]
- Johannes Brahms - Fuuga uruille as-mollissa
- Giuseppe Concone - Preludi nro. 16 (kirjoitettu myös gis-molliin)[2]
- Charles Valentin Alkan - Preludi nro. 8, opuksesta 31
As-mollin sijasta käytetään monesti sen enharmonista vastinetta, gis-mollia, jossa on viisi ylennystä.
Tunnettua populaarimusiikkia as-mollissa
muokkaaPop-, rock- ja iskelmämusiikissa kitarat viritetään silloin tällöin jenkkivireesen. (E♭-A♭-d♭-g♭-b♭-e♭1) Tällöin a-mollissa soitetut kappaleet voidaan ajatella soivan as-mollissa. Esimerkkejä "as-mollissa" (a-molli + jenkkivire) soitetuista kappaleista ovat muun muassa