Arvo Sotavalta

suomalainen kielitieteilijä

Arvo August Sotavalta, vuoteen 1900 Richter, (7. tammikuuta 1889 Lempäälä21. helmikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.[1]

Sotavallan vanhemmat olivat tilanomistaja Johan August Sotavalta ja Emma Sofia Suomi. Hän oli naimisissa vuosina 1917–1927 Evi Marguerita Hjeltin kanssa, jonka isä oli valtioneuvos Edvard Hjelt.

Koulutus

muokkaa

Sotavalta pääsi ylioppilaaksi 1908 Tampereen Reaalilyseosta. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1914 ja filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1923 Helsingin yliopistosta.[1] Tampereen Reaalilyseon ylioppilasluokalla 1908 olivat myös Lauri Pohjanpää ja F. E. Sillanpää, jotka olivat Arvo Sotavallan ystäviä sekä koulu- ja opiskelutovereita.

Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.

Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.[1]

Sotavallan sisar oli tekstiilitaiteilija Impi Sotavalta.[2]

Teoksia

muokkaa
  • Zur Konsonanztheorie. 1923 (väitöskirja)
  • Die Phonetik und ihre Beziehungen zu den Grenzwissenschaften:Abgrenzung und Analyse des Untersuchungsgebietes, Suomalaisen Tiedeakatemian toimituksia, B;XXXI 3.
  • Zur Theorie der Lautveränderungen. 1938
  • Über die Struktur der Laute. 1940
  • Westlamutische Materialen / Aufgezeichnet von Arvo Sotavalta. Bearbeitet und heausgegeben Harry Halén. Suomalais-ugrilainen Seura 1978

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Tri Arvo Sotavalta 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 06.01.1939, nro 5, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, palsta 38. Otava, 1966.