Ressun lukio

lukio Helsingissä
(Ohjattu sivulta Helsingin suomalainen lyseo)
Hakusanat ”Helsingin lyseo” ja ”Helsingin reaalilyseo” ohjaavat tänne. Entisistä ruotsinkielisistä kouluista kerrotaan artikkeleissa Helsingfors lyceum ja Svenska lyceum i Helsingfors.

Ressun lukio on Helsingin keskustassa Kalevankadulla sijaitseva toisen asteen oppilaitos. Ressun lukiota pidetään yleisesti Suomen arvostetuimpien lukioiden joukossa.[2]

Ressun lukio
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Sijainti Kalevankatu 8–10, Helsinki
Koordinaatit 60.1671°N, 24.9384°E
Tyyppi lukio
Perustettu 1891
Rehtori Ari Huovinen
Luokat 1–4 (lukio)
Opiskelijoita n. 890 (2022)[1]
Verkkosivut

Oppilaitoksen edeltäjä, Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, perustettiin vuonna 1891 vastapainoksi latinan ja klassisten aineiden opetukseen keskittyneille oppikouluille, ja se on yksi Suomen vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja. Vuonna 2022 lukiossa oli noin 890 opiskelijaa[1]. Lukion rehtori on Ari Huovinen.

Lukion tontti rajoittuu toiselta puolelta Lönnrotinpuistikkoon, toiselta puolelta Kalevankatuun. Lönnrotinpuistikko on Lönnrotinkadun varrella Vanhaa kirkkoa vastapäätä sijaitseva pieni puistomainen aukio, jonka keskellä on Elias Lönnrotin patsas.

Oppilaitoksen historiaa

muokkaa

Oppilaitos perustettiin poikakouluna senaatin päätöksellä vuonna 1891 opettamaan reaaliaineita ja uusia kieliä aikaisemman latinaan painottuneen opetuksen sijaan. Koulu muutti Normaalilyseon rehtorin virka-asunnosta omiin tiloihinsa nykyiselle paikalleen jo 1892 silloiselle Vladimirinkadulle (nykyinen Kalevankatu). Koulurakennus on pysynyt remonteista huolimatta nykyisen mallisena käytännössä jo vuodesta 1914.

Ennen toista maailmansotaa Ressussa käynnistyi ensimmäisenä Suomessa linja pitkää ranskaa opiskeleville. Sodan jälkeen oppilaitoksessa opiskeli enimmillään noin 800 oppilasta – oppilaitoksen koko historian aikana yhteensä 11 000. Ressu vaihtui vuoden 1978 syksyllä viimeisenä Suomessa poikakoulusta yhteiskouluksi; tällöin se myös siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille. Vuoden 1987 syksystä koulu oli mukana luokattoman lukion kokeilussa ja vuoden 1989 syksystä lähtien on koulussa toteutettu syvää lukion tuntijaon valinnaistamiskokeilua.[3]

Nimi Ressu on alkujaan oppilaiden keksimä slanginimi, joka oli väännös koulun alkuperäisestä nimestä Helsingin Suomalainen Reaalilyseo. Vuonna 1914 pudotettiin koulun nimestä pois Reaali-sana ja vuonna 1950 Suomalainen-sana. Oppilaitoksen nimi oli vuosien 1950–1977 ajan Helsingin lyseo. Jo kauan yleisesti käytetty nimi Ressu virallistettiin vuonna 1977, kun Helsingissäkin siirryttiin peruskouluun. Tämän jälkeen vanhassa oppikoulurakennuksessa toimivat Ressun yläaste ja Ressun lukio. Vuonna 1995 yläaste yhdistyi Lapinlahden ala-asteen kanssa Ressun peruskouluksi, joka sijaitsee Lapinlahdenkadulla. [4]

Nykyään valtaosa (noin kaksi kolmasosaa) koulun oppilaista on tyttöjä. Ressussa ilmestyy myös koulun oma lehti "Pärskeitä".

Tammikuussa 2018 Ressun lukio siirtyi Lehtikuusentielle Meilahteen koulun perusparannuksen vuoksi. Ressu palasi Kalevankadulle tammikuussa 2020.

Sijoittuminen vertailuissa

muokkaa

Ressun keskiarvoraja on Helsingin ja Suomen lukioiden korkeimpia – vuonna 2023 9,69[5]. MTV3:n vuodesta 2002 julkaisemassa lukiovertailussa Ressu on sijoittunut joka vuosi kärkikaksikkoon.[6]

Kansainvälisyys

muokkaa

Vuonna 2002 Ressussa aloitti kansainvälinen International Baccalaureate -linja. Ensimmäiset IB:läiset valmistuivat vuonna 2005. Ressun lukiolla on paljon yhteyksiä muiden maiden oppilaitoksiin. Yhteistyökouluja on Kiinassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Virossa. Ressun lukio on samalla myös Suomen lukioiden Kiina-koordinaattori. Ressussa käy paljon arvovaltaisia vieraita muista maista ja ministeritason vierailijoita on käynyt muun muassa Saksasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Skotlannista, Belgiasta ja Venäjältä.

Vuoden Ressut

muokkaa

Ressun lukion perinneyhdistys Ressut ry on vuodesta 1996 valinnut vuoden Ressun. Ressut ry:n hallitus voi valita vuoden Ressuksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut Ressun lukion hyväksi.

Lähde:[7]

Lähteet

muokkaa

Huomautukset

muokkaa
  1. Vuonna 2020 IB-linjan opiskelijavalinta tehtiin poikkeuksellisesti lukuaineiden keskiarvolla pääsykokeen peruuntuessa koronaviruspandemian johdosta.
  2. Valinta tehty lukuaineiden keskiarvolla.
  3. Valinta tehty lukuaineiden keskiarvolla.
  4. Valinta tehty lukuaineiden keskiarvolla.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Helsingin Kaupunki) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
  2. Hahto, Kaisa: Vain kymppi riittää. Helsingin Sanomat, 4.11.2021. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
  3. Koulun historia Helsingin kaupunki. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 25.12.2016.
  4. http://opspro.peda.net/heinola/viewer.php3?DB=niemela&mode=2&document_id=7
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
  6. MTV3:n lukiovertailu 2012: Ressun lukio on kevään paras 1.6.2012. MTV3.
  7. Vuoden Ressut ressut.net. Viitattu 15.1.2021.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Helsingin Suomalainen Realilyseo 1891–1916. Muistojulkaisu jonka 25-vuotisjuhlaan ovat toimittaneet nykyiset opettajat ja entiset oppilaat. Helsinki: Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö, 1916.
  • Helsingin Lyseo ”Ressu” 1891–1951. Helsinki: Oy Tilgmannin Ab kirjapaino, 1951.
  • Stadin kundit koulutiellä. Helsinkiläisiä koulupoikia vuosisadan vaihteessa. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1966.
  • Tyyri, Jouko (toim.): Helsingin Suomalainen Realilyseo Ressu 1891–1991. Satavuotiskirja. Ressun 100-vuotisjuhlatoimikunta, 1991.
  • Salokoski, Juuso (toim.): Opin portaat. Ressu 125 vuotta. Juhlakirja ja vuosien 1951–1976 oppilasmatrikkeli sekä täydentäviä tietoja vuoden 1951 matrikkeliin. Helsinki: Eslok ry., 2016. ISBN 978-952-93-6684-2.

Aiheesta muualla

muokkaa