Arvid Werner Jacobson (12. marraskuuta 1904 Covington, Michigan1976 New Haven, Michigan)[1] oli amerikansuomalainen matemaatikko, joka toimi 1940-1950-luvuilla Wayne State Universityn matematiikan professorina ja johti yliopiston tietokonelaboratoriota. Jacobson oli yksi Yhdysvaltojen tietokoneohjelmoinnin pioneereista. Hänet tunnetaan myös osallisuudestaan vuonna 1933 Suomessa paljastuneeseen suureen vakoilujuttuun.[2]

Arvid Jacobson
Arvid Jacobson 1930-luvun alussa.
Arvid Jacobson 1930-luvun alussa.
Henkilötiedot
Syntynyt1904
Michigan, Yhdysvallat
Kuollut1976 (71 vuotta)
Michigan, Yhdysvallat
Ammatti matemaatikko, professori

Elämä ja ura

muokkaa

Varhaiset vuodet

muokkaa

Jacobson oli kotoisin Michiganin Covingtonissa sijainneesta Wattonin suomalaisyhteisöstä. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin siirtolaisina Lapualta. 1920-luvun alussa Jacobson opiskeli Hancockin Suomi Collegessa, ja suoritti myöhemmin kasvatustieteiden Bachelor of Science -tutkinnon Michiganin yliopistossa. Hän opiskeli myös matematiikkaa ja työskenteli opettajana Michiganin Northvillessä vuodesta 1929.[3][4]

Vakoilu Suomessa

muokkaa

Syskyllä 1932 Kominternin palveluksessa ollut Aino Kuusinen värväsi Jacobsonin Neuvostoliiton sotilastiedustelun vakoilijaksi. Jacobson matkusti puolisonsa Sally Helenan kanssa New Yorkiin, jossa hän tapasi GRU:n agentin Whittaker Chambersin. Tämän mukaan Jacobson oli kiivan luonteensa ja puuttuvien sormiensa vuoksi kelvoton vakoojaksi, mutta pariskunta lähetettiin silti Eurooppaan.[3]

Jacobsonit matkustivat Suomeen Pariisin ja Berliinin kautta, ja tulivat Helsinkiin tammikuussa 1933. Jacobson opiskeli stipendiaattina Helsingin yliopistossa maaliskuuhun saakka, jolloin latvialainen vakooja Maria-Emma Schul-Martin saapui Suomessa toimineen vakoiluverkoston johtajaksi. Jacobson oli Schul-Martinen avustajana hoitaen yhteyksiä asiamiehiin ja kuriireihin. Jo vuosia toiminut vakoilurinki paljastui lokakuussa, jonka jälkeen Jacobson pidätettiin ja huhtikuussa 1934 hän sai viiden vuoden kuritushuonetuomion.[5][6] Syyskuussa Korkein oikeus korotti Jacobsonin rangaistuksen kuuteen vuoteen.[7] Jacobson vapautui presidentti P. E. Svinhufvudin armahduksella jo kesäkuussa 1936 hänen paljastettuaan muita verkostoon kuuluvia, jonka jälkeen Jacobson karkotettiin Yhdysvaltoihin.[8][9] Sally Jacobson todettiin syyttömäksi ja hän oli palannut kotimaahansa jo aikaisemmin.lähde?

Paluu Yhdysvaltoihin

muokkaa

Yhdysvaltoihin palattuaan Jacobson työskenteli aluksi metsätyömiehenä ja myöhemmin autoteollisuuden palveluksessa Detroitissa. Hän jatkoi myös matematiikan opiskelua Michiganin yliopistossa.[10] Vuonna 1945 hänet nimitettiin lehtoriksi Detroitissa toimivaan Wayne Staten yliopistoon. Vuonna 1948 Jacobson suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Michiganin yliopistossa, jonka jälkeen hänestä tuli Wayne Staten matematiikan professori.[11]

Teollisuusmatematiikasta kiinnostunut Jacobson johti perustamaansa Industrial Mathematics Society -yhdistystä. Vuonna 1949 IMS oli mukana perustamassa Wayne Staten yliopistoon The Wayne Computation Laboratorya, jonka johtajaksi Jacobson valitiin. Kyseessä oli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltain tietokonelaboratorioista.[12] Jacobson tutki erityisesti tietokoneohjelmointia, jonka hän aloitti MIT:stä saadulla Vannevar Bushin entisellä differentiaalianalysaattorilla. Jacobson johti laboratoriota ja hoiti professorin virkaa vuoteen 1958, jonka jälkeen hän siirtyi yksityisiin konsulttitehtäviin. Menneisyytensä vuoksi Jacobson joutui 1950-luvulla myös huomion kohteeksi senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainoissa, vaikka hän olikin myöhemmin demokraattipuolueen kannattaja.[10]

Lähteet

muokkaa
  1. Arvid Jacobson (1904–1976) 3.11.2011. Ancient Faces. Viitattu 2.11.2021.
  2. Lederle-Ensign, Dylan: Arvid Jacobson 7.10.2018. Dylan Lederle-Ensign. Viitattu 2.11.2021.
  3. a b Chambers, Whittaker: Witness, s. 295, 387. New York, NY: Random House, 1952.
  4. Suomi College First 25 years of students (PDF) 2011. Finlandia University. Arkistoitu 20.10.2021. Viitattu 2.11.2021.
  5. Neuvosto-Venäjän sotilasasiamiehet yhteydessä paljastettuun vakoilujärjestöön. Helsingin Sanomat, 9.12.1933, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  6. Tuomio suuressa vakoilujutussa. Helsingin Sanomat, 24.4.1934, s. 5, 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  7. KO korotti tuomioita suuressa vakoilujutussa. Helsingin Sanomat, 19.9.1934, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  8. Vakoilija Jacobson armahdettu!. Sosialisti, 1.7.1936, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  9. Kotakallio, Juha: Hänen majesteettinsa agentit : brittitiedustelu Suomessa 1918–1941, s. 168–172. Jyväskylä: Atena, 2014. ISBN 978-952-30002-5-4
  10. a b Harvey Cohn Computer Pioneers by J. A. N. Lee. 1995. Institute of Electrical and Electronics Engineers. Viitattu 2.11.2021.
  11. Arvid Verner Jacobson Mathematics Genealogy Project. North Dakota State University. Viitattu 2.11.2021.
  12. Wayne State University Computation Laboratory Records Walter P. Reuther Library. Wayne State University. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.