Arto Heikki Virkkunen

suomalainen majuri ja asekätkijä

Arto Heikki Virkkunen (24. syyskuuta 1911 Helsinki - 15. heinäkuuta 1980) osallistui päämajan operatiivisella osastolla majurina palvellessaan miehityk­sen varalle suoritettuun aseiden kätkemiseen vuosina 1944-45. Virkkunen pidätettiin asekätkennän paljastumisen jälkeen ja tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Hän vapautui vankeudesta huhtikuussa 1948.[1][2]

Arto Virkkunen
Kapteeni Arto Virkkunen Pälkjärven Matkaselässä heinäkuussa 1941.
Kapteeni Arto Virkkunen Pälkjärven Matkaselässä heinäkuussa 1941.
Henkilötiedot
Syntynyt24. syyskuuta 1911
Helsinki
Kuollut15. heinäkuuta 1980 (68 vuotta)
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti upseeri, vakuutusyhtiön johtaja
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi
Palvelusvuodet 1934-1948
Komentajuudet pataljoonankomentajana
JR 9 (1941)
Kevyt osasto 15 (1941)
JR 51 (1942)
"Moottoroitu Taisteluosasto V" (1944)
JP 6 (1944)
Taistelut ja sodat Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo everstiluutnantti (1958)

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Arto Virkkunen oli Helmi ja Artturi Virkkusen nuorin lapsi. Hänen isänsä kuului Virkkuseksi sukunimensä vaihtaneena Snellmanin kulttuurisukuun ja äitinsä vastaavasti Meurmanin sukuun. Lapsuutensa hän vietti Petaksen kartanossa Espoon Pitkäjärven rannalla. Isänsä Arto menetti 13-vuotiaana. Virkkunen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaali­lyseosta vuonna 1929 ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa.[1] [3]

Sotilasura

muokkaa

Asevelvollisuutensa suoritettuaan Virkkunen ei enää palannut siviiliopintoihin. Hän suoritti kadettikoulun kurssinsa vääpelinä ja palveli Viipurin Markovillassa Taiste­lukoulussa, jossa hän palveli Talvisodan syttymiseen asti.[3]

Talvisotaan Arto Virkkunen osallistui komppanianpäällikkönä JR 36 Laatokan Karjalassa Suojärven ja Uomaan alueella. Hän haavoittui tammikuussa 1940. Välirauhan ajan hän palveli Kontiolahdelle sijoitetussa 9. Prikaatissa.[3]

Jatkosodan alussa hän palveli 7. divisioonassa, ensin komppanianpäällikönä ja lyhyen aikaa pataljoonankomentajana JR 9:ssä. Sen jälkeen hänestä tuli rykmentin yleisesikuntaupseeriksi. Vuoden 1942 alussa majuriksi ylennettynä hän toimi pataljoonankomentajana Kevyt osasto 15:ssa Syvärin rannalla Itä-Karjalassa. Hän osallistui ns. kelirikkotaisteluihin vuonna 1942. Kesällä 1942 hänestä tuli pataljoonankomentaja JR 51:een ja edelleen Aunuksen Ryhmän esikuntaan Äänislinnaan. Vetäy­tymis­taisteluita varten muodostettiin kesäkuussa 1944 Äänislinnan selustajoukoista Virkkusen komentama "Moottoroitu Taisteluosasto V" Palalahdessa, josta se siirrettiin Käsnäselkään ja edelleen U-aseman taakse Syskyjärvelle. Ilomantsin tuhoa­mistaisteluihin Virkkunen osallistui JP 6:n komentajana kesällä 1944.[1] [3]

Asekätkennässä

muokkaa

Syyskuussa 1944 majuri Virkkunen siirtyi Päämajaan, jossa tehtävä oli operatiivisen osaston maavoimatoimisto. Jatkosodan päättänyt aselepo ja seurannut välirauha oli astunut juuri voimaan.

Asekätkentä eli käytännössä aseiden hajavarastointi oli alkamassa. Päämajassa salaista hanketta johtivat Päämajan operatiivisen osaston päällikkö eversti Valo Nihtilä ja operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö everstiluutnantti Usko Sakari Haahti. Haahti etsi tällöin salaiseen organisaatioonsa rintamataisteluissa komentanutta upseeria, johon saattoi luottaa. Näin majuri Virkkusesta tuli asekätkennän sisärenkaaseen kuuluva Haahden apulainen.[4] [3]

Asekätkennän paljastuttua huhtikuussa 1948 käydyssä oikeudenkäynnissä Virkkunen sai kahden vuoden vankeustuomion, mutta 32 kuukauden pidätysaika aiheutti sen, että hän oli vapaa mies heti huhtikuussa 1948.[3]

Asekätkentätuomiosta huolimatta Virkkunen ylennettiin vuonna 1958 reservissä everstiluutnantiksi.[3]

Siviiliura

muokkaa

Arto Virkkunen erosi armeijasta vuonna 1950 ja loi sen jälkeen lähes 25-vuotisen uran Sampo-Tarmon vakuutusyhtiöissä, ensin hankintapäällikkönä ja viimeksi konsernin varatoimitus­joh­tajana. Virkkunen on kirjoittanut muistelmateoksen Asekätkijät ja sotasyylliset.[5][1] [3]

Lähteet

muokkaa

Kirjallisuus

muokkaa
  • Vasama, Yrjö: Valpon vankina. Pellervo-seura, 1958.

Verkkosivustot

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Arto sekä Liisa ja Inkeri Virkkunen meurmansuku.fi.
  2. Vasama, Yrjö: Valpon vankina, s. 10. Pellervo-seura, 1958.
  3. a b c d e f g h Antti Juutilainen: ​Arto Heikki Virkkunen - 16.kadettikurssin kadettivääpelin elämänvaiheet kylkirauta.fi. Viitattu 25.8.2023.
  4. Lukkari, Matti: Asekätkentä, s. 23-31. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08013-X
  5. Arto H. Virkkunen kustannushd.fi.